Näyttelijä Aku Hirviniemen esittämä sketsihahmo Timo Harjakainen ilmestyi varoittamatta Ylen suoraan radiolähetykseen tänään maanantaina iltapäivällä.
Ylen toimittaja Suvi Vesalainen oli seuraamassa Tuusulaan rakennettavan Monio-monitoimirakennuksen harjannostajaisia, joita perinteisesti juhlitaan rakennuksen saavuttaessa harjakorkeutensa tai suojan sateelta. Valvovan rakennusmestarin nimikkeellä esiintyvä Harjakainen marssi lähetykseen ja alkoi puhua.
– Tämä tulee olemaan todennäköisesti Suomen ensimmäinen koulurakennus, jossa ei ole sisäilmaongelmaa, Harjakainen vitsaili yllätyshaastattelussa.
Monion rakentamista on tehty sääsuojan alla, jotta riski rakenteiden kostumiseen työmaa-aikana on mahdollisimman pieni.
Haastattelun päätteeksi Harjakainen kertoi, ettei aiokaan antaa Yle Helsingille haastattelua, vaan suuntaa mieluummin rikoslehti Alibin haastateltavaksi.
- Kuuntele yllättävä jutustelu kesken suoran lähetyksen
Hirviniemen esittämä Harjakainen sijoittui toiseksi Putous-sketsihahmokilpailussa vuonna 2011. Tuolloin kilpailun voitti Munamiehenä esiintynyt Riku Nieminen. Harjakainen on Putouksen jälkeen esiintynyt sekä yksityistilaisuuksissa että satunnaisesti mediassa.
Monio on tarkoitettu monille käyttäjille
Monio on puurakenteinen lukio ja kulttuurikeskus, johon lukiolaisten pitäisi päästä opiskelemaan ensi elokuussa.
Rakennuksesta suunnitellaan “asukkaiden yhteistä olohuonetta”, jossa on muun muassa kaksi salia esimerkiksi konserttien järjestämiseen. Saman katon alle Tuusulan lukion lisäksi muuttavat Tuusulan opisto ja kuvataidekoulu sekä Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto.
Kokonaisuus koostuu kuudesta harjakattoisesta ja kolmikerroksisesta hirsitalosta, joiden väliin jää korkeaa sisätilaa. Talojen katot liittyvät toisiinsa muodostaen monimuotoisen kattopinnan, ja sisäpuolella rakennusten välissä on korkea, sisäkatumainen aula.
Perinteisten luokkahuoneiden sijaan rakennuksessa on muunneltavia tiloja.
Rakennuksessa 25 kilometriä hirttä
Rakennuksen runko sisältää runsaasti puumassaa. Hirsijulkisivut ja aulatilaa rajaavat väliseinät ovat 27,5 senttiä paksua painumatonta lamellihirttä. Puurakenteisia ovat myös välipohjat, pystyrakenteet ja jäykistävät vinopalkit sekä vesikattorakenne.
Kellari ja alapohja, väestönsuojat, porras- ja hissikuilut sekä kahden salitilan seinä ja katto tehdään betonista, ja välipohjia kannattelevat palkit ovat terästä.
– Rakennukseen on asennettu noin 25 kilometriä hirttä. Puurakentamiseen panostaminen on yksi keskeisistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta ja Tuusulan kunnalta hieno osoitus, korostaa tuotantojohtaja Marko Saloranta Lujatalolta, Monion pääurakoitsijalta kunnan tiedotteessa.
Monio on kunnan rakennushistorian suurin rakennushanke.
