Vanhusten kotihoidon työntekijäpula on kroonista ja ainakin Lapissa se vaikuttaa olevan kaupungeissa pahempaa kuin maalla. THL:n selvityksen mukaan kotihoidon työntekijöiden lisätarve on Lapissa maan neljänneksi suurin. Kysely tehtiin viime marraskuussa kaikille 22:lle hyvinvointialueelle.
Pahimmillaan töitä tehdään jatkuvalla alimiehityksellä. Parhaimmillaan paikat on saatu täytettyä ja arki pyörii, ja hankaluuksia koituu vasta lomakaudella. Lääkerobotit ja videoyhteydet on otettu avuksi etenkin kaupungeissa, joissa ne ovat korvanneet osan kotikäynneistä. Pienissä kunnissa ihmisiä on toistaiseksi riittänyt piipahtamaan kotona asti.
Kemissä jatkuva hoitajapula on pakottanut tiukentamaan ehtoja, joilla kotihoitoa ylipäätään saa.
– Kotihoidon palvelukriteerit on käyty hyvinkin tarkkaan läpi ja jonkun verran asiakkuuksia on päättynyt, kertoo vs. hoiva- ja hoitotyön päällikkö Marja Kivekäs.
Kivekkään mukaan hoitoa todella tarvitsevat saavat sitä yhä. Omaiset eivät aina ole samaa mieltä hoidon tarpeesta tai tarpeettomuudesta.
Rovaniemellä hoitajapula on näkynyt esimerkiksi niin, että sairaalasta ei ole päässyt kotiutumaan, koska kotiin ei ole saatavissa apua. Kesällä kotipalveluiden piiriin pääsyä piti jonottaa kuukausien ajan. Viime viikkoina hoitajatilanne on parantunut ja jonoja on päästy purkamaan.
Lääkerobotti hälyttää hoitajan
Puuttuvia hoitajia on kaupungeissa korvattu teknologialla. Lääkerobotti tarjoaa lääkeannoksen, patistaa ottamaan ja tekee hälytyksen, jollei mitään tapahdu. Kivekäs kertoo, että Kemissä on robottien myötä vähennetty merkittävästi hoitajien lyhyitä käyntejä.
– Hoitajapulan vuoksi kodeissa ei ole mahdollista käydä kuin silloin, kun on pakollisia hoitotoimenpiteitä.
Jos lääkerobotti hälyttää, vanhukselle soitetaan tai lähdetään käymään. Aina silloin tällöin niin tapahtuu.
Pellossa sadan kotihoitoasiakkaan lääkitys on hoidettu ilman automaatteja. Hoivapalveluiden esihenkilö Marja Sipola ajattelee, että niissä on omat epävarmuutensa.
– Jos robottiin laitetaan annosjakelupussi, se pitää itse osata repäistä. Joihinkin robotteihin menee muki, mutta sehän voi kaatua, kun sen on saanut käteen.
Varma ei voi olla siitäkään, etteivätkö lääkkeet päädy roskikseen sen jälkeen, kun ne ovat hävinneet automaatin kauhasta.
Etäkäynti ei onnistu, jos yhteydet pätkivät
Pellossakin hoitajien rekrytointi on haastavaa, mutta toistaiseksi on pärjätty. Särkymävaraa ei kuitenkaan ole. Sipola on itse lähdössä seuraavana aamuna tuuraamaan sairastunutta, eikä kerta ole ensimmäinen. Tilannetta vaikeuttaa hoitajaliittojen julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto.
Sipolasta on hyvä päästä kentälle ja kuulla palautetta. Tähän mennessä se on hänen mukaansa ollut varsin tyytyväistä. Kemistä Pelloon siirtynyt Sipola on itsekin hämmästynyt hoidosta.
– Oikein ihmettelen, miten sydämellä täällä hoidetaan, mahdottoman hyvin aina. Mutta tämä on pieni paikka ja asiakkaat ovat monesti tuttuja tai tutun tuttuja.
Kotihoidon tilanne vaikuttaa helpommalta pienissä kunnissa, vaikkei työvoimatilanne ole ruusuinen sielläkään. Kolarissa ja Posiolla vakanssit on saatu täytettyä, Pellossa auki olevaan paikkaan on tullut yksi hakemus.
Ei Posiollakaan hakijoita ole valittavaksi asti, mutta normiarjessa selvitään. Loma-aika tai influenssakierre tietää vaikeuksia.
– Oma porukka joutuu tekemään valitettavan paljon ylitöitä, Coronarian palvelujohtajana Posiolla toimiva Janne Lehtimäki toteaa.
Lääkerobotteja ei vielä ole, mutta niitä on tulossa. Kotikäyntien korvaamista videoyhteydellä Lehtimäki harkitsisi kuitenkin tarkoin.
– Laitteiden lisäksi tarvitaan yhteyksiä, jotka kohtuu varmasti toimivat. Se on asia, joka tällä alueella pohdituttaa.
"Olemme saaneet sen avun, mitä olemme tarvinneet"
Yksityiset, pienet kotipalveluyritykset hoitavat vanhuksia erityisesti Rovaniemellä, jossa 40 prosenttia kotipalvelusta tuotetaan ostopalveluna tai palvelusetelillä. Kolarissa ja Pellossa palvelusetelituottajia ei ole lainkaan. Posiolla puolestaan koko sotesektori on ulkoistettu Coronarialle.
Työntekijäpula koettelee hoivayrittäjiä yhtä lailla. Jotkut ovat joutuneet irtisanomaan tekemiään sopimuksia ja asiakkaita on palautunut kaupungille. Näin on käynyt sekä Kemissä että Rovaniemellä.
Rovaniemellä muistisairasta vaimoaan hoitavan Tapani Määtän kotona käy hoitaja joka arkiaamu auttamassa puolison aamutoimissa. Nyt apua tarvitaan myös viikonloppuna, ja päätöskin on kaupungilta saatu.
– Yrityksellä on kuitenkin ollut pulaa henkilökunnasta viikonloppuisin, joten käynnit eivät vielä ole järjestyneet. Mutta asia varmaan järjestyy pian.
Määttä on kohtuullisen tyytyväinen saatuun apuun ja päätösten nopeuteen.
– Kyllä me olemme sen avun saaneet, mitä olemme tarvinneet.
Kotihoitoa vaikea valvoa
Jääkö huonokuntoisia vanhuksia sitten liian vähälle avulle tai kokonaan ilman apua. Ainakin huoli-ilmoitusten määrä on kasvussa niin Rovaniemellä kuin Kemissä. Posiolla määrä on laskussa.
Kotihoidosta tehdyt kantelut ovat harvassa ja niitä ovat tehneet esimerkiksi puuttuvista hoitajista kannelleet työntekijät. Lapissa kanteluita tehdään ylipäätään vähemmän kuin muualla maassa.
Se ei välttämättä tarkoita, että hoito on aina hyvää. Millaista se on, sitä valvoja eli Lapin aluehallintovirasto ei tiedä, ellei asiakas tai omainen asiasta kerro. Valvojalla ei ole pääsyä kodin seinien sisäpuolelle.
– Kotipalvelun asiakas on varsin haavoittuvassa asemassa. Valvonnan näkökulmasta kotihoito on hirveän haastava, toteaa sosiaalihuollon ylitarkastaja Marjut Eskelinen.
Tornion kaupunki vetosi jo julkisesti omaisiin, että he pitäisivät kotihoidossa oleviin vanhuksiin nyt tiiviisti yhteyttä. Hoitajien työtaistelutoimet vaikeuttavat kotikäyntien hoitamista ja niitä voi vs. johtavan hoitajan Teija Alatalon mukaan jäädä vahingossa väliin, jos käynneistä ilmoittava sovellus ei pysy jatkuvien uudelleenjärjestelyjen perässä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 29.9. kello 23 saakka.
Lue lisää: