Metsässä tai luonnossa liikkumisen tiedetään tekevän hyvää niin mielelle kuin keholle.
Sekin on tiedossa, että kaupungistumisen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen seurauksena monet tulehdusperäiset sairaudet, kuten astmat ja allergiat, ovat lisääntyneet.
Luonnonvarakeskus selvittää nyt, voisiko kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia edistää kotipihojen monimuotoisuutta lisäämällä.
Aiemmista luontoaltistukseen perustuvista tutkimuksista on saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun leikkipihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa.
– Monet tutkimukset viittaavat siihen, että arkinen altistus elinympäristön monimuotoiselle mikrobiyhteisölle luonnossa on kytköksissä hyvään terveyteen, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja Roslund.
Erilaisia mittauksia ja haastatteluja sisältävä tutkimus kestää viisi vuotta.
Tutkimukseen osallistuvia omakoti- ja rivitaloasukkaita innostetaan puutarhanhoitoon hyötykasveja lisäämällä. Pihojen ravinteiden kierrätystä tehostetaan ja pihoihin tuodaan lehtikomposti, lahopuuta sekä istutuslaatikoita.
Tutkimukseen osallistuu myös vertailuryhmä, joka hoitaa pihaansa tavanomaisin menetelmin ja käyttää puutarhanhoidossa vaikkapa lannoitteita.
Kolme kaupunkia ja 42 koehenkilöä mukana
Tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 42 koehenkilöä Helsingistä, Kaarinasta ja Lahdesta.
Heitä on ohjeistettu pihan hoitoon luonnonmukaisin menetelmin. Esimerkiksi pihan lehdet voi jättää haravoimatta. Ne maatuvat ja katoavat kevään aikana maata lannoittamaan.
– Se lisää maaperän eliöstön ja mikrobien toimintaa ja on hyväksi niin luonnolle, ravinteiden kierrolle kuin ihmisellekin, joka sitä kautta altistuu monipuolisemmalle mikrobiyhteisölle, Marja Roslund sanoo.
Hän uskoo, että monia asukkaita helpottaa tieto, että kotipihan ei tarvitse olla tiptop. Tavoitteena on hallittu hoitamattomuus.
– Omakotiasuja voi huokaista helpotuksesta. Pihan ylihoitaminen voi olla jopa haitallista.
Kasveille tilaa, nurmikkoa vähemmälle
Lahdessa Anttilanmäen alueella asuvalle Inkeri Halla-aholle tutkimukseen mukaan pääseminen tuli kuin tilauksesta. Halla-aho muutti vanhaan hirsitaloon muutama vuosi sitten, ja pihaan liittyvät ratkaisut ovat vielä pohdinnassa.
– Piha oli lähinnä pelkkää nurmikkoa. Se ei ole kovin hyvä luonnon kannalta, hän miettii.
Halla-ahon pihamaalle on tuotu muun muassa niittykasvustoa, hedelmäpuita ja -pensaita sekä kasvatuslaatikoita hyötykasveille.
Yhteistyökumppanina pihatutkimuksessa toimiva viherrakentaja kertoo, että moni haluaa pihaan laajan nurmikentän tajuamatta, että se on työläs hoidettava.
– Halutaan sitä nurmikkoa, joka saattaakin olla se kaikkein vaikein kasvi hoitaa, Veera Rauhala Viherpalvelu Hyvösestä naurahtaa.
Toisaalta ihmisillä saattaa olla myös harhakäsityksiä esimerkiksi kukkaniityn hoidosta.
– Niitty vesakoituu nopeasti, jos puuntaimia ei poista. Samoin niitto on hyvä tehdä kerran, kaksi kesässä. Eli kyllä niittykin huoltoa tarvitsee, Rauhala toteaa.
Lue myös:
Voit keskustella aiheesta torstaihin 29.9.2022 klo 23:een saakka.