Tiistaina Ruotsin ja Tanskan talousalueilla Nord Stream -kaasuputkissa havaittujen räjähdysten aiheuttajasta ei ole varmuutta, mutta useiden asiantuntijoiden mukaan räjähdykset sopivat Venäjän strategiaan.
– Venäjä pelottelee sillä, että se on iskenyt käytännössä Nato-rajojen sisäpuolella olevaan keskeiseen infrastruktuuriin, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.
– Emme tiedä varmasti, kuka tässä on takana, mutta Venäjällä on suurin motiivi tehdä tällainen isku. Tämä sopii Ukrainan sodan vastakkainasetteluun, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Käymme tässä jutussa läpi sitä, mihin räjähdyksillä todennäköisesti tavoitellaan ja mitä niistä voi seurata.
Venäjä voi käyttää montaa pelotevaikutusta päällekkäin
Veli-Pekka Tynkkysen mukaan olennaista on, että kaasuputkiin on isketty käytännössä Nato-rajan sisäpuolella. Tanska on sotilasliitto Naton jäsenmaa.
Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkissa todettiin alkuviikolla kolme vakavaa vuotoa Tanskan ja Ruotsin talousalueella, mutta aluevesien ulkopuolella.
Tällaisessa iskussa yhdistyy asiantuntijoiden mukaan monta pelotevaikutusta.
– Nyt varmasti kaikki lännessä miettivät, miten meidän kriittinen infrastruktuurimme ja kaasuputkistomme esimerkiksi kansainvälisillä vesillä ovat turvattuja, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa työskentelevä Tynkkynen sanoo.
Liikekannallepanon Venäjällä käynnistänyt presidentti Vladimir Putin on puhunut Venäjän olevan sodassa koko länttä vastaan. Isku kaasuputkiin sopisi myös tähän strategiaan.
– Tämä on sodan eskalaatio ja sitoo länttä entistä enemmän mukaan Ukrainassa meneillään olevaan sotaan, Tynkkynen sanoo.
Räjähdysten ajankohta on erityisen mielenkiintoinen
Vuodot ilmaantuivat Nord Stream -kaasuputkiin samana päivänä, kun avattiin Puolasta Tanskan kautta Norjaan kulkeva Baltic Pipe -kaasuputki. Molemmat asiantuntijat sanovat, että Nord Stream -putken räjähdysten ajankohta ei tunnu sattumalta.
– Ajankohta on mielenkiintoinen. Baltic Pipe -putken avajaispuheissa korostettiin nimenomaan sitä, että nyt päästään eroon Venäjän kaasusta, Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa ja myös Aleksanteri-instituutissa työskentelevä Käihkö sanoo.
Vuotojen ajankohtaa voidaan Käihkön mukaan tulkita niin, että Venäjä haluaa osoittaa, että se pystyisi iskemään myös Baltic Pipeen.
Baltic Pipe on etenkin Puolan hanke vähentää energiariippuvuutta Venäjästä, mutta Eurooppa on Venäjän energiasta yhä riippuvainen.
Kaasuputken vuodot havaittiin meriliikenteen kannalta strategisesti tärkeässä paikassa, alueella, joka toimii pullonkaulana Itämerelle.
Presidentti Vladimir Putin on maalannut kovin sanoin kuvaa siitä, että koko länsi on Venäjän vihollinen.
Venäjä käy sotaa raaka-ainevirroilla
Veli-Pekka Tynkkysen mukaan iskut kaasuputkiin sopivat myös siihen, että Venäjä on tavallaan aseistanut maailman energia- ja raaka-ainevirrat. Esimerkiksi keväällä Venäjä haittasi viljakuljetuksia Mustanmeren kautta maailmalle.
– Raaka-ainevirtojen aseellistaminen on osa työkalupakkia, jolla Venäjä hakee sekä psykologisia että taloudellisia vaikutuksia, Tynkkynen sanoo.
Jo nyt kaasun hinta on noussut, vaikka kaasua ei edes parhaillaan kuljeteta Nord Stream -putkien kautta Eurooppaan. Shokkivaikutus on nostanut kaasun hintaa, Tynkkynen huomauttaa.
Putin pyrkii siihen, että talousvaikeuksiin joutuvat eurooppalaiset olisivat aiempaa haluttomampia tukemaan Ukrainaa.
Varsinainen hyökkäyssota on meneillään Ukrainassa, ja siellä käytetään sotilaallisia keinoja. Mutta myös räjähdyksen aiheuttaminen kaasuputkeen voi olla sodankäynnin keino Euroopan maita vastaan, arvioi Ilmari Käihkö.
Kaasuvuodoilla testataan Euroopan reaktioita
Kaasuputken vuodoilla Venäjän presidentti saattaa testata Euroopan reaktioita sabotaasiin.
Venäjän presidentti on maalannut kovin sanoin kuvaa siitä, että koko länsi on Venäjän vihollinen.
Tynkkynen varoittaa reagoimasta ainakaan sotilaallisesti Venäjän provokaatioihin.
– Nyt pitää osoittaa vankkumatonta tukea Ukrainalle, ja antaa myös kaikki tarvittava aseellinen apu, hän sanoo.
Ilmari Käihkö arvioi, että iskut kaasuputkea vastaan lisäävät Venäjän vastustusta ainakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tilanne voi jopa tiivistää Euroopan maiden rivejä Ukrainan tukemisessa.
– Jos haetaan jotain hyvää, voi olla myös että siirtymä vihreään energiaan vauhdittuu, Käihkö sanoo.
Ukrainalle annettava tuki voi joutua koetukselle
Asiantuntijoiden mukaan tuki Ukrainalle on nyt vankkaa, mutta se saattaa joutua koetukselle. Venäjän käynnistämä liikekannallepano merkinnee sitä, että sota Ukrainassa pitkittyy.
Ilmari Käihkön mukaan Euroopan mailla on edessään vaikeita poliittisia päätöksiä tilanteessa, jossa talousvaikeudet lisääntyvät.
– Vaaditaan esimerkiksi päätöksiä siitä, ollaanko valmiita tukemaan puolustusteollisuutta, kun Ukrainaan tarvitaan lisää aseita, Käihkö sanoo.
Nord Stream -putken vuodot korostavat asiantuntijoiden mukaan sitä, että Ukrainan sodalla on meitä kaikkia koskettava kansainvälinen ulottuvuus.
Seuraamme kaasuputkien hajoamista koskevaa uutisointia täällä.
Lue myös:
Merivartiosto otti Suomen lähivesien kaasuputket ja meriliikenteen erityisvalvontaan