Merivartiosto on tehostanut valvontaa Nord Stream -kaasuputkien sekä Balticconnector-putken luona.
– Dornier-valvontalentokone on jo eilen lentänyt Nord Streamin Suomen talousvyöhykkeellä kulkevat osuudet ja tarkastanut, että ilmasta käsin ei ollut havaittavissa mitään poikkeavaa, kertoo yleisjohtaja Petteri Salli Suomenlahden merivartiostosta.
Merivartioston kaksi valvontalentokonetta olivat vielä maanantaina ja tiistai-iltapäivällä pois käytöstä teknisten vikojen vuoksi. Myöhemmin tiistaina valvontalennot saatiin tehtyä.
Salli sanoo, että Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneen sabotaasin jälkeen Merivartiosto otti erikoistarkkailuun myös kaasuputkien lähistöllä liikkuvan meriliikenteen.
Lisäksi Merivartiosto valvoo nyt tarkemmin Suomen ja Viron välillä kulkevan Balticconnector putkea.
– Samaan tapaan kuin Nord Streamia eli valvotaan pintatilannetta, etteivät pinta-alukset tee mitään tavallisuudesta poikkeavaa, Salli toteaa.
Sabotaasiin on varauduttu tarkoin suunnitelmin
Jos Suomen kaasuputkiin tehtäisiin sabotaasia, kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid havaitsisi häiriöt välittömästi.
Gasgridin siirtoalustojen johtaja Janne Grönlund kertoo, että yhtiö tarkkailee kaasuputkia jatkuvalla teknisellä valvonnalla esimerkiksi putkien sisällä olevilla sensoreilla. Valvonta koskee maanalaista kaasun runkoverkkoa, Suomen ja Viron välillä kulkevaa Balticconnector-kaasuputkea ja muuta putki-infrastruktuuria, kuten venttiiliasemia.
– Jos jotakin poikkeavaa tapahtuu, niin havaitsemme sen hyvin nopeasti, Grönlund sanoo.
Viranomaisilla on Suomessa tarkat ennakkosuunnitelmat sabotaasin varalta.
Energiajärjestelmää koskevaa varautumista valvoo Energiavirasto. Se kerää esimerkiksi kaasu- ja sähköverkosta vastaavilta yhtiöiltä säännöllisesti riskikartoituksia, suunnitelmia riskien ennaltaehkäisystä ja siitä, miten reagoidaan, jos sabotaasia tehdään.
Viraston johtava asiantuntija Tarvo Siukola sanoo, että kaikki toimenpidesuunnitelmat ja riskikarviot ovat salattuja.
– Emme voi kommentoida turvajärjestelyjä. Varautumissuunnitelmista voisi löytyä kohtia, joita ikävät toimijat voisivat käyttää, Siukola sanoo.
Sen Siukola sanoo, että kriittisimpiä kohteita esimerkiksi sabotaasille olisivat esimerkiksi maakaasun siirtoverkko ja sähkön kantaverkko.
– Niihin kohdistuvat toimenpiteet olisivat lähtökohtaisesti kaikkein vahingollisimpia energiajärjestelmälle.
Kauppalaivoissa ollaan nyt tarkkoina
Kauppamerenkulkuun kaasuvuoto on vaikuttanut toistaiseksi vähän.
Vuodot ovat Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren lähettyvillä. Alueella liikkuu runsaasti linja- ja rahtiliikennettä. Aueen ohi liikennöivät säännöllisesti myös useat suomalaiset varustamot.
– Liikenne kulkee vielä normaalisti. Ruotsin ja Tanskan viranomaiset ovat julkaisseet asiasta merivaroitukset, jossa aluksia on ohjeistettu kiertämään vuotopaikat vähintään viiden mailin päästä eli sitä lähemmäksi vuotopaikkoja ei saa ajaa, sanoo toimitusjohtaja Tiina Tuurnala Suomen Varustamot ry:stä.
Kiertokehotus johtuu siitä, että vuodoista merenpinnalle pulppuava maakaasu voi räjähtää.
– Varustamot seuraavat tilannetta ja myös merenkulkijat ovat tarkkaavaisina, että minkälaisia uusia varoituksia tai ilmoituksia viranomaisilta tulee. Tietenkin jos tilanne tästä vielä eskaloituu, niin sillä voi olla suurempia vaikutuksia, Tuurnala sanoo.
Kaasuputkea kulkee myös Suomen talousvesialueella, mutta kaukana vuotokohdasta. Rahti- ja matkustajalaivaliikenne jatkuu siis esimerkiksi Suomen ja Viron välillä normaalisti.
– Olemme olleet viranomaisiin yhteydessä ja jos tulee jotain uutta, niin liikenne- ja viestintävirasto Traficom informoi meitä siitä suomalaisena viranomaisena, Tuurnala sanoo.
Tanskan ilmavoimat kuvasivat kaasuvuodon tiistaina ilmasta käsin:
Voit keskustella aiheesta 29.9. klo 23 saakka.
Lue lisää: