Yli 900 yritystä ympäri Suomea odottaa rahoituspäätöksiä, jotka ovat jumissa tietojärjestelmän ongelmien vuoksi.
Kaikki EU-rahastoista jaettavat tuet ovat seisseet koko maassa lähes vuoden ajan. Syynä on uusi tietojärjestelmä, joka on otettu käyttöön keskeneräisenä. Järjestelmään jumiutuneiden rahoituspäätösten yhteissumma on jopa 179 miljoonaa euroa.
Ongelma alkoi marraskuussa 2021, kun työ- ja elinkeinoministeriön tilaama uusi EURA 2021 -tietojärjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön. Sen kautta haetaan ja myönnetään kehittämis- ja investointiavustuksia esimerkiksi yrityksille.
Aluksi haun alkua jouduttiin siirtämään viime marraskuulta vuoden 2022 maaliskuulle, sillä It-yhtiö Netumilta tilattu uusi tietojärjestelmä ei ollutkaan valmis vastaanottamaan yritysten hakemuksia. Maaliskuussa tukien hakeminen avautui, mutta hakemusten arviointiin ja päätösten tekemiseen tarvittava ohjelman osa ei ollutkaan käyttövalmis.
– Päätöksiä ei päästy tekemään odotusten mukaisesti vielä kesäkuussakaan, vaan ne siirtyivät lokakuulle, kertoo Hämeen Ely-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Sinikka Kauranen.
Yrittäjät epätietoisuudessa
Yrittäjillä on iso kynnys lähteä kommentoimaan asiaa julkisuuteen, sillä he pelkäävät hakemustensa puolesta.
– Kyllähän tämä on sellainen juttu, joka on kytenyt yritysmaailmassa pinnan alla jo jonkin aikaa, mutta kukaan ei halua valittaa julkisesti, sanoo yrityksille rahoitusneuvontaa tarjoavan Grants Funding Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjola.
Pohjolan mukaan tukien myöhästyminen asettaa etenkin pk-yrittäjät vaikeaan tilanteeseen.
– Nämä tuet ovat aivan keskeisessä osassa yritykselle, joka suunnittelee kasvua. Tuet voivat olla koko hankkeen kustannuksista 50 prosenttia, ja ilman päätöstä suurin osa rekrytoinneista, laajentumisista ja kasvusta jää tapahtumatta, olen siitä varma, Pohjola sanoo.
Monen yrittäjän suunnitelmat ovat menneet uusiksi.
– Kun yrityksessä päätetään tehdä jotain, päätökset liittyvät aina tiettyyn aikaan ja tiettyyn tavoitteeseen. On kohtuutonta odottaa puoli vuotta, kuvailee Suomen yrittäjien johtaja Harri Jaskari.
Hänen mukaansa tilaisuudet kasvattaa yritystä vaativat nopeaa reagointia. Päätöksen odottelussa vaarana on, että kilpailija kehittää vastaavan ratkaisun markkinoille.
Yksi tietojärjestelmä ei riitä
Työ- ja elinkeinoministeriö on kertonut ohjelmiston olevan kunnossa päätöksentekoon ensin syyskuussa ja nyt uusimpana tietona lokakuun loppuun mennessä.
Tukien tehtävä on taata elinkeinoelämän vakaus ja ennustettavuus yrittäjille.
Sinikka Kauranen, Hämeen ely-keskus
Etelä-Karjalan yrittäjien toiminnanjohtaja Marko Hanhisuannon mielestä viranomaisella ei ole oikeutta vetäytyä järjestelmähäiriön taakse näin tärkeää asiaa koskevassa tilanteessa.
– Toivoisimmevaltion taholta jonkinlaista joustavaa ratkaisua, jotta yritykset pystyvät suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Vähintään tilanteesta tulisi viestiä selkeästi. Nyt tästä lähtevä viesti on vahvassa ristiriidassa alueen kasvun turvaamisen ja kehittämishalun kanssa, Hanhisuanto summaa.
Myös Suomen yrittäjien johtajanHarri Jaskarinmukaan ratkaisu marraskuussa ilmenneeseen tilanteeseen olisi pitänyt jo löytyä.
– Yksi järjestelmä ei voi kannatella koko päätöksentekoa, vaan on oltava myös varakeinoja. Nyt kaikilla aluerahastoalueilla seisoo satoja hakemuksia jonossa, Jaskari sanoo.
Apotti, Sisu, EURA 2021...
Uusien tietojärjestelmien käyttöönotossa on usein samankaltaisia ongelmia. Ne otetaan käyttöön keskeneräisinä, jolloin käyttäjät joutuvat koekaniineiksi ohjelmiston kehittämistyössä ja heidän oma työnsä vaikeutuu.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti on ollut ammattilaisten kritiikin kohteena jo toista vuotta.Lääkärien tekemän kantelun mukaan sen keskeiset ongelmat liittyvät tietojen siirtymisen vaikeuksiin, potilaiden lääkelistojen epäselvyyteen, tietojen sirpaleisuuteen järjestelmän sisällä, hukkuviin tietoihin, huonoon käytettävyyteen sekä järjestelmän epäintuitiivisuuteen.
Myös viiden suomalaisen yliopiston vuonna 2020 käyttöönottama Sisu-tietojärjestelmä aloitti kivisen taipaleensa monien perusongelmien saattelemana.
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professorin Jussi Kangasharjun mukaan on tyypillistä, että keskeneräisiä ohjelmistoja lähtee ulos.
– Tämä on moderni käytäntö, mutta onko se hyvä käytäntö, sitä en osaa sanoa.
Kangasharjun mukaan on normaalia, että järjestelmää kehitetään vielä sen käytön aikana. On kuitenkin tilaajan ja ohjelmistotuottajan sopimuksesta kiinni, miten raakilemaiseksi järjestelmä jätetään.
– Tietojärjestelmän hankkiminen on hankala prosessi, eikä tilaaja ole välttämättä ymmärtänyt, miten raakile ohjelmisto on kyseessä. Ohjelmistotuottajalla taas on kaupalliset intressit, jolloin sille voi olla edullisinta tehdä ohjelma loppuun erillisinä lisätöinä, joista myös veloitetaan erikseen, Kangasharju sanoo.
Vakaus ja jatkuvuus uhattuna
Miljoonatuet odottavat jakamista EURA 2021 -tietojärjestelmän takia.Tukien myöntämisen näkökulmasta ongelma on merkittävä, arvioi Hämeen ely-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Sinikka Kauranen
– Elyn myöntämien tukien tehtävänä on taata elinkeinoelämän vakaus ja ennustettavuus yritysten suuntaan. Siinä on tähän asti onnistuttu mielestäni hyvin. Kyllä tämä varmasti aikamoisia ongelmia aiheuttaa yrityspäässä, Kauranen kommentoi.
Kauranen on sanoo olevansa toiveikas, että ainakin joitain toimenpiteitä pystytään tekemään lokakuun aikana.
– Päätöksiä on päästy käsittelemään vain osin ja vain joidenkin hankkeiden osalta. Hankkeita koskevat päätökset ovat vielä raakileita, emmekä ole esimerkiksi päässeet kirjoittamaan vielä perusteluita päätöksistä.
Kauranen ennustaa ongelmien myös jatkuvan, sillä järjestelmän viivästyksestä seuraa ruuhkautuminen. Sumaa aletaan purkaa ensimmäisen hakukauden päätöksistä käsin.
Ruuhkan purusta johtuva viivytys tulee Kaurasen mukaan kumuloitumaan myös seuraaviin hakuihin.