Jalkapallofanien käyttäytyminen on noussut otsikoihin viime aikoina, eikä kovin myönteisessä mielessä.
Syyskuun lopussa pelattu Honka–HJK -ottelu jouduttiin keskeyttämään muutamaksi minuutiksi, kun Hongan mukaan HJK:n kannattajaleiristä kuului rasistista huutelua.
Vain paria viikkoa aiemmin monet tiedotusvälineet julkaisivat videon, jolla mahdollisesti HJK:n ja FC Lahden kannattajat tappelevat joukkotappelussa jossain päin pääkaupunkiseutua. Poliisi kertoi tutkivansa tapausta. Videolla ihmiset hakkaavat ja potkivat toisiaan hyvin väkivaltaisesti. Video on niin väkivaltainen, että Yle ei sitä julkaise.
Syyskuun alussa taas fanaattiset jalkapallofanit saivat aikaan kaaoksen HJK–HIFK-ottelussa Töölön jalkapallostadionilla Helsingissä. Kyse oli niin sanotusta derby-ottelusta, jossa kaksi paikallista joukkuetta mittelöi paremmuudesta.
Derby-pelissä HIFK:n kannattajat sytyttivät anastamansa HJK:n lipun palamaan. Se taas ärsytti HJK:n äärikannattajia niin, että nämä rynnivät pelikentälle ja peli keskeytyi. Palloliitto määräsi sekä HJK:lle että HIFK:lle sakot tapahtumien johdosta.
Myös peliä edeltäneet kannattajamarssit olivat poliisin mukaan poikkeukselliset.
Helsingin poliisin hälytystoiminnan johtaja ylikomisario Jere Roimu kertoo, että poliisi on joutunut turvaamaan yhteiskuntarauhaa jalkapallo-otteluiden yhteydessä Helsingissä jo pidemmän aikaa. Tällä kertaa tilanne vaati kuitenkin tavallista järeämpiä toimia myös ennen ottelua.
– Valitettavasti jouduimme varaamaan merkittävästi poliiseja vain tuota yhtä ottelua varten. Meillä oli tieto, että levottomuuksia voi olla tulossa, Roimu kertoo.
Marsseista aiheutui kohtuutonta vaaraa sivullisille
Roimun mukaan poliisilla on omat jalkapallofaneihin erikoistuneet henkilönsä, joiden kautta saatiin tavallista enemmän tietoa. Poliisi ei ollut huolissaan pelkästään peleissä tapahtuvasta häiriköinnistä, vaan myös ennen peliä tapahtuvista marsseista.
Huoli myös osoittautui aiheelliseksi. Toisin kuin tavallisesti, marssit eivät aiheuttaneet vain pientä liikennehaittaa, vaan HJK:n ja HIFK:n äärikannattajien toiminnasta aiheutui kohtuutonta haittaa sivullisille.
Marssien aikana jalkapallostadionin läheisyydessä oli Roimun mukaan yli kaksi sataa joukkojen hallintaan koulutettua poliisia mellakkavarusteissaan. Herkempi ohikulkija saattoi säikähtää. Poliisilla oli Mannerheimintiellä mukanaan mellakkakypärät, suojavarusteita, ratsupoliiseja, poliisikoiria ja aseita keskellä kirkasta päivää.
Marssin aikana äärifanit kiroilivat, huusivat, heittelivät räjähteitä ja kantoivat savuavia soihtuja. Erityisesti HJK:n kannattajien marssi jäi seisomaan pitkäksi aikaa keskelle Mannerheimintietä tukkien liikenteen. Roimun mukaan kyse oli selkeistä ylilyönneistä.
– Kun ajatellaan, että tämmöinen porukka pysäyttää Mannerheimintien liikenteen pidemmäksikin aikaa, heitellään ilotulitteita, räjähteitä, soihtuja. Kyllä siitä tulee kohtuutonta vaaraa sivullisille liikkujille, Roimu toteaa.
Roimun mukaan olisi aika keskustella laajemmin, mitä marsseilta ja muulta fanitoiminnalta halutaan.
– Tässä muodossa en missään nimessä katso hyvällä näitä kannattajamarsseja. Kyllä tämä oli selkeästi tuomittavaa toimintaa, Roimu sanoo.
Roimun mukaan erilainen häiriökäyttäytyminen Suomen jalkapallokulttuurissa on lisääntynyt viime vuosina. Hän toivoo, että jalkapalloseurat ja -joukkueet ottaisivat itse selvemmin kantaa faniensa toimintaan.
– Joukkueiden pitäisi tulla selkeästi tämän asian kanssa ulos. Heillä on paljon avaimia käsissään asian hoitamiseksi. Korostan joukkueiden roolia faniryhmien suuntaan. Heillä on hyvä mahdollisuus keskustella faniryhmiensä kanssa, Roimu sanoo.
Poliisi puntaroi aina marssien kieltämistä
Roimun mukaan poliisi voisi myös kieltää ennen otteluita järjestettävät marssit. Mutta pelkona on, että sitten ajoteille mentäisiin ilman poliisia.
– Mielummin järjestämme sen niin, että marssit ovat viranomaisvalvonnassa ja pyrimme ohjaamaan tapahtumia. Mutta toki voitaisiin myös miettiä, että kielletään ne kokonaan.
Tällä kertaa hän ei pitänyt järkevänä, että poliisi olisi alkanut hajottaa marsseja.
– Jos tuollainen väkijoukko hajotetaan, se tarkoittaa aivan varmasti kovaa voimankäyttöä ja mahdollista vastarintaa. Siellä käydään joka kerta arviota, mikä on puolustettavaa, mikä järkevää siinä tilanteessa, Roimu kertoo.
Hänen mukaansa pahimmassa tapauksessa voisi käydä niin, että jos joukko hajotettaisiin, ongelma siirtyisi hetken päästä toisaalle.
Roimu muistuttaa, että vaikka itse tilanteessa näyttäisi siltä, ettei poliisi tee mitään, se ei tarkoita, että tilanne hyväksytään tai asialle ei tehtäisi mitään.
Poliisi puuttuu Roimun mukaan toimintaan joka kerta.
– Näistä tehdään paljon rikosilmoituksia, koska tiedämme ja tunnemme näitä henkilöitä. Asioita selvitellään esitutkinnan kautta jälkeenpäin.
Derby-ottelun jälkeen poliisi on myös kirjoittanut useita sakkoja.
– Katsomme kuvamateriaalia, tunnistamme henkilöitä. Sitä ei päivässä tai kahdessa selvitetä, Roimu sanoo.
Roimun mielestä poliisin olisi syytä miettiä tarkasti, miten asiat tulee järjestää ja hyväksytäänkö niitä ollenkaan, jos vastaavia tilaisuuksia on tulevaisuudessa tiedossa.
Hänen mukaan poliisi tai yksittäinen järjestäjä eivät kuitenkaan voi yksin ratkaista asiaa. Järjestäjien, seurojen ja viranomaisten tulisi yhdessä käydä keskustelua.
– Ja ennen kaikkea keskustelu sinne faniryhmiin. On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat käydä faniryhmissä sen tietyn lipun alla. Mutta tällä hetkellä siellä on nyt tämmöinen hyvin näkyvä porukka, joka ylläpitää tätä negatiivista ilmiötä, Roimu sanoo.
Voit keskustella aiheesta 7.10.2022 kello 23:een saakka.
Lue myös: