Fortumin miljarditappiot ovat herättäneet kiivasta keskustelua. Yhtiön Uniper-seikkailu johti Suomen yrityshistorian rumimpaan tappioon, mutta jälkipyykki on vielä pesemättä.
Fortum sitoi Venäjälle miljardeja euroja niin suorina sijoituksina kuin ostamansa Uniperin kauttakin. Yhtiön Venäjä-riski realisoitui täysimääräisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Ylen MOT-toimitus yritti selvittää, mistä idea Uniperin ostosta alun perin syntyi ja miten kauppaan päädyttiin. Kävi ilmi, että kaupan riskit herättivät huolta myös Fortumin johtoryhmässä.
Tämän jutun tiedot perustuvat kolmen toisistaan riippumattoman Fortumin sisäpiiriläisen haastatteluihin. Juttua varten on haastateltu myös virkamiehiä ja poliitikkoja. He eivät halunneet esiintyä jutussa omilla nimillään. Moni myös kieltäytyi haastattelusta.
MOT yritti saada yhteyden myös alkuperäisen Uniper-kaupan aikaiseen Fortumin toimitusjohtajaan Pekka Lundmarkiin ja hallituksen puheenjohtajaan Sari Baldaufiin Nokian viestinnän kautta. Haastattelupyyntöihin ei vastattu mitään. Nykyisin kaksikko on samoissa rooleissa Nokiassa.
Haastattelua pyydettiin myös nykyiseltä toimitusjohtajalta Markus Rauramolta, joka Uniper-kaupan aikaan oli yhtiön talousjohtaja. Kysymyksiin vastasi Fortumin viestintä.
Miksi “vihreän siirtymän edelläkävijä” osti kaasua ja hiiltä?
Vuonna 2016 Fortum julkisti uuden strategiansa. Sen kulmakiviä olivat muun muassa vihreä siirtymä ja vähintään kymmenen prosentin tuotto omalle pääomalle. Fortum halusi puhtaan energian edelläkävijäksi.
Fortumin kassa pullisteli rahaa. Yhtiö oli myynyt sähköverkkonsa Pohjoismaissa yli yhdeksällä miljardilla eurolla. Sähkönsiirto on laissa säädeltyä liiketoimintaa, josta Fortum oli saanut noin kahdeksan prosentin tuottoa. Se ei ollut yhtiön mielestä tarpeeksi.
Fortumin piti löytää rahoilleen käyttöä, tai omistajat olisivat luultavasti alkaneet kysellä lisäosinkojen perään.
– Pyrimme vahvistamaan asemaamme yritysjärjestelyillä nykyisillä kotimarkkinoillamme ja laajemmin Euroopassa, totesi toimitusjohtaja Pekka Lundmark strategian julkistuksen yhteydessä.
Toukokuussa 2017 saksalainen energiajätti E.ON kertoi kauppaavansa lähes 47 prosentin osuutta Uniperista. E.ON perusti Uniperin vuotta aiemmin, koska se halusi keskittyä uusiutuvaan “älykkääseen” energiaan ja siirtää enemmän päästöjä aiheuttavan tuotannon ja epävakaan johdannaiskaupan uuteen yritykseen.
Jo muutaman kuukauden päästä, 20. syyskuuta 2017, Fortum ilmoitti tavoittelevansa E. ONin omistusta Uniperissa. Varsinaisen sopimuksen ostotarjouksesta yhtiöt allekirjoittivat noin viikon kuluttua tästä.
Sijoitus herätti ihmetystä. Fortum, jonka piti olla vihreän energian suunnannäyttäjä Euroopassa, osti yrityksen, josta valtaosa oli kaasua ja hiiltä.
– Meidän on varmistettava energiansaanti myös silloin, kun ei tuule tai aurinko ei paista. Vesi- ja kaasuvoima sopivat tähän hyvin, ja näitä tuotantomuotoja Uniperilla on erittäin paljon, Lundmark perusteli taktiikkaa osakkeenomistajille Uniper-kaupan alla.
“Fortumissa iski rahanhimo Uniperin kaasuun”
Fortumin mukaan se kartoitti ennen Uniper-ostosta muitakin vaihtoehtoja Euroopassa. Fortum oli jo sijoittanut osan sähköverkoista saamistaan rahoista pienempiin kauppoihin Pohjoismaissa, mutta yhtiö halusi saada vielä “ison kalan”. Sellaisia vonkaleita ei energia-alalla uiskentele joka päivä vastaan.
MOT:n tietojen mukaan Fortumissa oli pitkään kiinnostusta yrittää hankkia E.ONilta sen Ruotsin vesi- ja ydinvoimatoiminnot. Fortumia läheltä seuranneen lähteen mukaan Fortumilla olisi ollut hyvin rahaa hankintaan, mutta tarjoukseen asti suunnitelmissa ei ikinä päästy.
Fortumin viestinnän mukaan yhtiö ei kommentoi ennen Uniper-kauppaa esillä olleita muita vaihtoehtoja.
Mutta kun E.ON siirsi toimintojaan Uniperiiin, alkoi tapahtua. Fortum lähestyi saksalaisia.
– Fortumissa laskettiin, että E.ONin Pohjoismaiden liiketoimintaa vain vähän isommalla summalla saataisiin hankittua koko Uniper. Fortumissa iski rahanhimo Uniperin kaasuun, lähde kertoo.
Uniperilla oli Ruotsissa ydin- ja vesivoimaa, joka oli Fortumin ydinliiketoimintaa. Uniperin toiminnasta valtaosa oli kuitenkin Venäjän maakaasuvoimaloissa ja Saksan hiilivoimaloissa.
Venäjän ja kaasumarkkinan yhdistelmä herätti huolta
Yrityskauppojen yhteydessä arvioidaan aina kohdemaan mahdollisia riskejä. Venäjä oli vuonna 2014 vallannut Krimin ja kävi aloittamaansa sotaa Itä-Ukrainassa.
Fortumilla oli jo ennestään miljardi-investoinnit Venäjälle, mutta nyt se oli kasvattamassa Venäjä-positionsa aivan uuteen kokoluokkaan.
MOT:n lähteiden mukaan Venäjä aiheutti huolta Fortumin sisäpiirissä. Useampi henkilö johtoryhmässä epäili, oliko vallinneessa maailmantilanteessa kannattavaa lisätä panoksia itänaapuriin. Jotkut johtoryhmän jäsenet myös kertoivat peloistaan yhtiön johdolle.
– Erilaisia riskejä katsottiin päiviä. Venäjä ja kaasumarkkina nähtiin isoksi riskiksi, yksi haastateltava sanoo.
Kun pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi tänä syksynä Venäjään viitaten, että “energia-asetta voi käyttää vain kerran”, se ei pitänyt paikkaansa. Vladimir Putin on kiristänyt kaasuhanaruuvia lukuisia kertoja presidenttiaikanaan, kuten 2009 ja 2014.
Uniper-kaupan myötä Fortumista tuli osallinen myös Nord Stream 2 -hankkeessa, jonka rahoittajiin Uniper kuului.
Fortum-lähteen mukaan kyse ei ollut siitä, etteikö Fortumissa olisi suhtauduttu Venäjään vakavasti. Kaikki olivat riskeistä tietoisia. Osalla lojaalius yhtiölle oli kuitenkin tärkeämpää kuin oma mielipide.
– Venäjällä oli uhkakuvia, mutta myös mahdollisuus tehdä suuria voittoja, hän toteaa.
Fortum ei kommentoi tietoja yhtiön sisäpiirissä nousseesta kritiikistä, koska johtoryhmän ja hallituksen väliset keskustelut kuuluvat liikesalaisuuden piiriin, kerrotaan yhtiön viestinnästä MOT-toimitukselle.
Fortumissa johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa muun muassa strategisten tavoitteiden toteuttamisessa ja yrityskaupoissa, mutta hallituksen hyväksymissä puitteissa. Yhtiön hallitus päätti viedä Uniper-kaupan maaliin.
Yhteistyössä Uniperin kanssa oli kitkaa loppuun asti
Ennen Uniper-kauppaa nähtiin eriskummallinen näytös, kun Uniper järjesti näyttäviä mainoskampanjoita, joissa se korosti olevansa saastuttava yritys, mikä ei sopinut Fortumin strategiaan.
Fortum ajoi kuitenkin kaupan läpi ja vakuutti Uniperin työntekijöille, että firma saa jatkaa itsenäisenä eikä sen strategiaan kajota. Fortum maksoi Uniperin osakkeista yli kaksi kertaa niiden edellisvuoden listautumishinnan arvon. Parin vuoden sisällä Fortum kasvatti omistuksensa Uniperista lähes 80 prosenttiin.
MOTin lähteiden mukaan Fortumin yhteistyö Uniperin kanssa ei missään vaiheessa sujunut kitkatta. Ovet kävivät tiuhaan Uniperin johtopaikoilla vielä viime vuonna.
– Vähän yhteistyö parani, kun Fortumista tuli enemmistöomistaja, mutta ei se koskaan hyvää ollut, yksi haastateltava sanoo.
Fortum perusteli alun perin Uniper-kauppaa sillä, että Uniperin kaasuliiketoiminta tarjoaa sille turvallista kassavirtaa, jota voidaan käyttää vihreisiin investointeihin.
Tarkoitus oli lopulta hankkiutua eroon saastuttavista Uniperin osista. Fortumin viiden Uniper-vuoden aikana yhtiön tuotantolaitosten rakennetta ei kuitenkaan muutettu merkittävästi vähäpäästöisemmäksi, mikä herätti ärtymystä Fortumin sisällä. Uniperin integraatio jäi laahaamaan paikallaan.
– Synergiaa ei voi hakea niin, että istutaan monta vuotta paikoillaan. Fortum oli liian kiltti Uniperia kohtaan. Saksassa pitää olla kova, eräs Fortumia tunteva sanoo.
Valtio tiukensi suhtautumistaan Fortumiin
Fortumin Venäjän-omistusten tulevaisuus on hämärän peitossa ja Euroopan valloitus tältä erää ohi. Valtio haluaa yhtiön keskittyvän ydinliiketoimintaansa, etenkin Suomessa.
Fortum ajautui viime kuukausina niin suureen kuoppaan, että se joutui pyytämään valtiota hätiin. Fortum oli tilanteessa, jossa se ei luultavasti olisi saanut markkinoilta lainaa järkevillä ehdoilla.
Uniper-seikkailusta on koitunut hieman alle kuuden miljardin tappiot. Niiden yhteydessä on keskusteltu siitä, kenen pitäisi kantaa vastuuta. Mikä on yrityksen johdon ja mikä valtio-omistajan rooli?
Fortumin hallitus päätti Uniper-kaupasta kuten yrityskaupoista päätetään, eikä valtio-omistaja niihin puuttunut.
Syksyllä 2017 pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) saivat tiedon pitkällä olleista neuvotteluista hetki ennen kuin Fortum tiedotti asiasta. Nopea ulostulo asiassa johtui siitä, että neuvotteluista oli vuodettu tietoa medialle.
Näin toteaa myös Fortum: omistajaohjaus sai tiedon ostotarjousaikeista juuri ennen pörssitiedotteen julkaisemista.
Yleisellä tasolla yhtiö kertoo pitäneensä omistajaohjausta tietoisena yhtiön strategiasta ja linjasta. Täsmällisempää tietoa siitä, mitä tämä tarkoittaa, yhtiö ei antanut, kun MOT-toimitus tietoa pyysi.
Valtiolla on Fortumissa strateginen intressi, sähköntuotannon turvaaminen suomalaisille kaikissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Fortum ei saisi tehdä liiketoiminnassaan päätöksiä, jotka voisivat vaarantaa sen toimintakyvyn. Johtivatko Fortumin ratkaisut siihen, että valtion intressi oli uhattuna?
Jälkipyykki on vielä käymättä. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi äskettäin eduskunnassa, että sen aika tulee.
– Se pitää käydä perusteellisesti. Vastuuta tullaan aivan varmasti osoittamaan ja vastuu tulee kantaa, Tuppurainen totesi.
Ministeri Tytti Tuppurainen kommentoi Fortumin tilannetta ja Uniper-kauppoja Ylen Ykkösaamussa.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 9. lokakuuta klo 12 asti.