Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Maaningan Luonnonvarakeskuksen tutkimusaseman remontissa navettaan saatiin lypsyrobotti ja tutkimus- ja mittausmenetelmiä on uusittu

Noin yhdeksän miljoonaa euroa maksanut remontti vei parisen vuotta. Navetta ja päärakennus peruskorjattiin. Maaningalla tutkitaan hiilineutraalia maidontuotantoa.

Lehmä tuijottaa kameraa.
Vasikka Luonnonvarakeskuksen tutkimusmaatilalla Maaningalla. Kuva: Toni Pitkänen / Yle
  • Meri Remes

Maaningan Luonnonvarakeskuksen remontti on valmistunut. Remontti vei parisen vuotta. Noin yhdeksän miljoonaa euroa maksanut hanke on tehnyt mahdolliseksi uusien tutkimus- ja mittausmenetelmien käytön.

Maaningalla tutkitaan hiilineutraalia maidontuotantoa, ja tutkimusnavetassa on noin 50-60 lypsylehmää sekä lisäksi nuorkarjaa.

Remontissa tutkimusnavetta ja toimipisteen päärakennus peruskorjattiin. Navettaan saatiin lypsyrobotti, joka korvasi perinteisen lypsyaseman.

– Otimme 15 vuoden aikahypyn navetan tekniikassa, kun siirryimme perinteisestä lypsyasemalla lypsystä robottilypsyyn, kertoo johtava asiantuntija Mikko Laajalahti.

Laajalahden mukaan navetan modernisointi ja remontti oli välttämätöntä. Nyt tutkimusnavetta vastaa nykynavetoiden teknologiaa. Navetassa on muun muassa aiempaa laajempi lehmien poikima-alue, jossa aloitetaan pian vasikoiden vieroitukseen liittyvää tutkimusta.

Valumakentän tarkkuus parantui remontissa

Tutkijoiden määräkin on ollut viime vuosina kasvusuunnassa Maaningan Luken toimipisteellä. Nyt Maaningan Lukella työskentelee yhteensä 50 työntekijää.

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi selittää, kuinka he pystyvät simuloimaan kevään syksyllä.
Olosuhdesimulaattorissa luodaan nurmelle keväiset kasvuolosuhteet. Oikealla johtava tutkija Perttu Virkajärvi. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Remontti mahdollistaa uusien tutkimusmenetelmien käyttöä.

– Tutkimustyössä on muuttunut erityisesti se, että peltojen valumavesien typen ja fosforin tutkimukseen liittyvän valumakentän tarkkuus on parantunut. Tiedonkeruujärjestelmät modernisoitiin remontissa ja digitalisaatio hyppää remontin myötä ihan uusille portaille, kertoo johtaja tutkija Perttu Virkajärvi.

Vedenohjausjärjestelmä pellon laidalla.
Valumakenttä Maaningan tutkimusasemalla. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Virkajärven mukaan toimiva, remontoitu maatila mahdollistaa huippuluokan tutkimuksia.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion mukaan remontti turvaa tutkimustyön tulevaisuutta Maaningalla.

– Remontti valmistui hyvään saumaan, koska tulevina vuosina remontin rahoitus olisi ollut vaikeampi saada kiristyvän taloustilanteen vuoksi, Husu-Kallio pohtii.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipiste aloitti valtion karjatalouden tutkimuslaitoksena jo 1930-luvulla.