Kuntien ensimmäisiä soteajan talousarvioita viedään valtuustojen hyväksyttäväksi nyt syksyn aikana. Kuntaverotusta lasketaan kaikissa kunnissa 12,64 prosenttiyksiköllä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet siirtyvät vuoden alusta kunnilta hyvinvointialueille.
Itä-Suomen keskuksessa, Kuopiossa se tarkoittaa sitä, että budjetin loppusumma puolittuu ensi vuonna 1,1 miljardista noin 500 miljoonaan euroon, ja kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen mukaan sotesiirtymäajan jälkeen vuonna 2027 euromääräisesti jopa kolmasosaan nykyisestä.
Kuntaloutta rasittavat energiahintojen ja korkotason nopea nousu. Kuopion kaupungin talousarviossa korkojen arvioidaan nousevan ensi vuonna 2–3 prosenttiin. Energiakustannusten nousun arvioidaan kasvattavan Kuopion kaupungin rakennusten lämmityskustannuksia ja sähkön ostohintoja ensi vuonna vähintään viisi miljoonaa euroa.
Velkaa lähes yhtä paljon kuin talousarvion loppusumma
Velkaa kaupungilla on vuoden 2023 lopussa noin 450 miljoonaa euroa, siis lähes yhtä paljon kuin on ensi vuoden talousarvion loppusumma.
Kuopion kunnianhimoinen investointiohjelma vuosille 2023–2026 on yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointikustannuksia. Lisävelkaa otettaisiin yli 100 miljoonaa euroa.
Mikäli investointiohjelma toteutuu suunnitellusti, on Kuopion kaupungilla velkaa vuoden 2026 lopussa arviolta lähes 560 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi, että velkaantuneisuus kasvaisi 3690 eurosta 4418 euroon/asukas.
Maksuihin korotuksia
Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen korostaa talousarvioesityksessään, että riittävän tulorahoituksen kerryttäminen investointimenojen katteeksi on yksi tulevien vuosien suurimmista ratkaisua vaativista kysymyksistä kaupungin talousyhtälössä.
Taloudeltaan pienenevälle kaupungille tytäryhtiöiden, kuten energia- ja vesilaitoksen tuloutukset, sekä yhteisö- ja kiinteistöverot ovat yhä tärkeämmät. Lisäksi kaupunginjohtaja nostaa esille palvelu- ja käyttömaksujen maksujen korotukset.
– Jotta emme lähivuosina joutuisi turvautumaan kunnallisveron korotukseen, kaupunginjohtaja Pirhonen muotoilee.
Pirhonen esittää, että energiakustannusten nousua kompensoidaan jo vuonna 2023 muun muassa joukkoliikenteen lippujen hinnankorotuksilla.
Veroja ei koroteta
Kuntaveroprosenttia ei vuonna 2023 voida sotesiirtymän vuoksi nostaa. Myös kiinteistöverot aiotaan pitää nykyisellä tasolla.
- tuloveroprosentti 8,11 %
- yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 %
- vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,62 %
- muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,35 %
- voimalaitosrakennus 2,50 %
- rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentti 3,0 %
- yleishyödyllisille yhteisöille ei määrätty erillistä kiinteistöveroprosenttia.
Lue myös: