Tuhannet ihmiset ovat osallistuneet mielenosoituksiin eri puolilla Irania, erityisesti maan kurdialueella. Iranin viranomaiset ovat käyttäneet raakaa väkivaltaa yrittäessään tukahduttaa viikkoja kestäneitä mielenosoituksia.
Iran on syyttänyt kurdeja Iranissa jatkuvien protestien kiihdyttämisestä. Maassa puhkesi laajoja mielenosoituksia sen jälkeen, kun kurdinainen Mahsa Amini kuoli syyskuussa Teheranissa siveyspoliisin pahoinpitelemänä väärin puetun hijabin vuoksi.
22-vuotias Amini oli kotoisin Iranin kurdialueella sijaitsevasta Saqqezin kaupungista.
Hallinnon ja kurdien välillä jännitteitä
Iranissa arvioidaan olevan yli 10 miljoonaa kurdia. Kurdit ovat Iranissa yksi isoimmista vähemmistöryhmistä. Maan hallinnon ja kurdien väliset suhteet ovat jännitteiset.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Iranin hallinto alistaa maan kurdivähemmistöä, mutta Iranin hallitus kiistää tämän.
Kurdit ovat kansa, jolla on oma kieli. He asuvat nykyään pääosin neljän valtion alueella Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Irakissa.
Kurdien taistelu itsenäisen kurdivaltion puolesta on jo pitkään herättänyt voimakasta vastustusta maan hallituksen toimesta.
Jännitteet Iranissa johtuvat osittain siitä, että kurdeista noin kaksi kolmannesta on sunnimuslimeja, kun taas Iran on shiialaista islamia toteuttava uskonnollinen valtio.
Vähemmistöllä ei ole oikeuksia
Lähi-idän ja islamin tutkijan Joonas Mariston mukaan konflikti Iranissa on muuttumassa yhä pahempaan suuntaan.
Mielenosoituksissa kuolonuhreja on tullut eniten Iranin kurdialueella, jossa turvallisuusjoukot ovat ampuneet protestoivia ihmisiä kaduille. Lisäksi alueella liikkuu runsaasti aseistettuja sotilaita.
– Iranin turvallisuusjoukkoja on siirretty kurdialueelle ja ihmisten koteihin on hyökätty väkivaltaisesti liikehdinnän tukahduttamiseksi, Maristo kertoo.
Iran on monietninen maa, jossa on paljon vähemmistöjä. Mariston mukaan vähemmistöllä ei Iranissa ole samoja oikeuksia kuin valtaväestöllä.
Väestöstä hieman yli puolet puhuu persiaa eli farsia. Maan vähemmistöryhmillä on omat kielensä.
– Vähemmistön edustajat eivät saa opetusta omalla äidinkielellään ja esimerkiksi sanomalehtiä voi lukea vain persian kielellä, Maristo kertoo.
Keskusteluyhteyden puuttuminen pitkittää tilannetta
Mariston mukaan Iranin mediassa, joka on pitkälti hallinnon valvonnassa,mellakointi nähdään kapinan lietsomisena. Mediassa ei keskustella mielenosoitusten taustoista.
– Ihmiset vaativat vapauksia esimerkiksi pukeutumissääntöihin. Vaikka naisten pukeutumissäännöt julkisissa tiloissa ovat rajoittavammat, ne koskevat myös miehiä.
– Keskusteluyhteyden puuttuminen kärjistää mellakoita ja pitkittää protestien jatkumista.
Mitä ajatuksia artikkeli sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.
Lue lisää: