Venäjän paluu imperialistiseen politiikkaan ei ollut kiveen hakattua, sanoo entinen pääministeri Esko Aho (kesk.).
– Venäjä ei ole viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kulkenut sokeasti kohti eristäytymistä, Aho kirjoittaa uudessa kirjassaan 1992 – Suomen valinnat aavekissojen varjossa.
Ahoa on kritisoitu hänen kytköksistään Venäjän suurimpaan pankkiin Sberbankiin.
Aho liittyi pankin hallitukseen vuonna 2016, eli noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan Ukrainassa ja länsimaat olivat asettaneet sektorikohtaisia pakotteita Venäjälle.
Aho mukaan Sberbankia ei voi kutsua "Putinin pankiksi". Venäjän valtio omisti siitä puolet, mutta lähes koko toinen puoli osakkeista oli läntisten sijoittajien hallussa, Aho kirjoittaa kirjassaan.
Aho kuvailee Sberbankia "uudistusmieliseksi saarekkeeksi", jonka hyväksi hän halusi lähteä toimimaan. Hän kertoo tarkistaneensa Suomen valtionjohdon kannan rooliinsa pankin hallituksessa.
Aho: en ole tehnyt palveluksia rahaa vastaan
Esko Aho on ministeriuransa jälkeen toiminut muun muassa konsulttina. Aho painottaa Ylen haastattelussa, että "Venäjän suhteen" hänellä ei ole ollut konsulttirooleja.
– En ole ollut tekemässä palveluksia rahaa vastaan, Aho sanoo.
Aho ilmoitti Venäjän jättävänsä Sberbankin hallituksen viime helmikuussa laajamittaisen hyökkäyssodan ensimmäisenä aamuna. Hän kertoo tehneensä päätöksen lähtemisestä jo aiemmin, mutta aikoi ilmoittaa lähdöstään normaalien käytäntöjen mukaan Sberbankin yhtiökokouksessa.
Aho kertoo, että jälkikäteen ajateltuna hänen olisi ollut järkevää lähteä jo vuotta aiemmin.
– Jos olisin tiennyt sen, mitä jo vuoden 2021 loppuun mennessä tapahtuu, niin olisi ollut jälkeenpäin ajatellen viisaampaa jäädä aiemmin pois, Aho toteaa.
Venäjä alkoi kiristää turvallisuustilannetta viime vuoden loppupuolella vaatimalla turvatakuita länsimailta.
EU-parlamentti kritisoi Ahon roolia Sberbankissa jo ennen Venäjän hyökkäyksen alkua tämän vuoden alussa.
"Valtiollista kanssakäymistä on pidettävä yllä"
Suomalaisten kritiikki Venäjää kohtaan on ulottunut viime aikoina myös diplomatiaan.
Turun pormestari Minna Arve (kok.)on toivonut Venäjän pääkonsulaatin lakkauttamista Turussa. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) puolestaan vastasi MTV Uutisten haastattelussa, että Suomen kannalta ei ole tarvetta muuttaa diplomaattisuhteiden statusta.
Ahon mielestä valtiollista kanssakäymistä täytyy pitää yllä, vaikka muilla aloilla, kuten kulttuurissa ja taloudessa yhteistyö jäätyy. Aho kehottaa myös pohtimaan, miten Venäjän kanssa toimitaan, kun "olosuhteet joskus muuttuvat".
– Pitäisi nähdä tämän ajan yli, Aho sanoo.
Aho arvioi kirjassaan, että kyky seurata ja osata tulkita Venäjällä tapahtumia on Suomelle myös tulevaisuudessa elinehto. Seuraaminen ja tulkitseminen on kuitenkin vaikeutunut Ukrainan sodan myötä.
– Siksi siihen on panostettava, sitä enemmän, mitä eristäytyneemmäksi ja arvaamattomammaksi itäinen naapurimme muuttuu, Aho kirjoittaa.
Lue lisää:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 14.10. klo 23 saakka.