Myönteisiä ostolupia oli annettu lähes parituhatta ennen ensimmäistä epäämistä.
Ensimmäinen ostoluvan kieltopäätös annettiin 5. lokakuuta keski-ikäiselle venäläisnaiselle, joka oli ostanut rintamamiestalon Kotkasta kesällä 2021.
Hakemus evättiin puutteellisten hakemustietojen ja ns. katoamistempun vuoksi. Lupamaksun lasku ei mennyt ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen, eikä venäläisnainen ollut hakenut lupalaskua ostetulta rintamamiestaloltakaan, vaikka hän oli kauppakirjan mukaan asunut siinä vuokralla. Hän ei myöskään vastannut hänelle soitettuihin puheluihin, eikä häntä tavoitettu postitse Venäjältäkään.
Lain mukaan asianosaisen on myötävaikutettava asiansa selvittämiseen ja kun hän ei sitä tehnyt, ostolupaa ei myönnetty.
Nainen oli ehtinyt ostaa kotkalaistalon jo ennen ostoluvan hakua , ja nyt hän voi valittaa päätöksestä. Jos hän ei sitä tee tai valitus myöhästyy, on hänellä vuosi aikaa myydä talo. Jos näin ei käy, menee talo ulosottoviraston pakkohuutokauppaan.
Venäläisille eniten ostolupia
Suomessa on vaadittu ostolupa kiinteistönostoon vuodesta 2020 lähtien kaikilta EU- tai ETA-maiden ulkopuolisilta ostajilta, esimerkiksi venäläisiltä ja kiinalaisilta. Taustalla on pitkälti kansallisen turvallisuuden varmistaminen, vaikkei venäläisnaisen hylkypäätöksessä ollutkaan nyt siitä kysymys.
1823 myönteisestä lupapäätöksestä noin tuhat on myönnetty asuinkiinteistön ostoon, vajaat 400 vapaa-ajan asuntoihin ja loput yritys- ja liiketoimintaan, teollisuuteen ja maa- ja metsätalouteen.
Selvästi eniten ostolupia on myönnetty venäläisille, seuraavaksi tulevat ukrainalaiset, kiinalaiset ja sveitsiläiset. Kaikkiaan ostolupia on myönnetty yli 60 kansalaisuudelle.
Maakunnittain ostolupia on myönnetty eniten pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle, Etelä-Karjalaan ja Varsinais-Suomeen, vähiten Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle.
Lue lisää: