Länsi-Balkanin maareitin kautta ja Välimeren yli EU:n alueelle laittomasti tulleiden ihmisten määrä on noussut tänä vuonna rajusti.
Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin torstaina julkaistun tilaston mukaan syyskuun loppuun mennessä luvattomia rajanylityksiä oli rekisteröity 228 240, mikä on 70 prosenttia viime vuotta enemmän. Pelkästään syyskuun aikana luvattomia rajanylityksiä EU:n puolelle oli 33 380.
Siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita on tullut Eurooppaan Välimeren ja Balkanin kautta tänä vuonna enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2016.
Ylen haastattelemat Frontexin, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Kansainvälisen Punaisen Ristin edustajat painottavat kuitenkin, ettei vielä olla lähelläkään kriisivuosien 2015 ja 2016 tilannetta.
Afrikasta, Lähi-idästä ja Etelä-Aasiasta Eurooppaan tulleiden ja pyrkivien määrä on kasvanut tänä vuonna eniten Länsi-Balkanin sekä Välimeren itä- ja keskiosan reiteillä. Sen sijaan Välimeren läntisellä reitillä ja Länsi-Afrikan reitillä tulijoiden määrä on vähentynyt.
Länsi-Balkanilla hurja kasvu
Frontexin tiedottaja Piotr Świtalski listaa Ylelle puhelinhaastattelussa, että EU-maihin tulleiden määrä on kasvanut rajusti Länsi-Balkanin reitillä.
– Länsi-Balkanilla määrä on noussut viime vuodesta 170 prosenttia. Välimeren keskisellä reitillä luvattomia rajanylityksiä on ollut 42 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Luvut ovat suuria.
Niin sanottu Länsi-Balkanin reitti alkaa Turkista ja etenee Bulgarian tai Kreikan kautta Balkanille. Tulijat pyrkivät Länsi-Balkanin maiden kautta EU:n alueelle Kroatiaan, Romaniaan tai Unkariin. Lopullisena tavoitteena on päästä esimerkiksi Italiaan, Saksaan tai Pohjoismaihin.
– Länsi-Balkanilla iso tekijä on ollut se, että suuri osa EU:hun pyrkivistä siirtolaisista on ollut alueella jo kuukausia tai vuosia. He yrittävät joko ensimmäistä kertaa tai ovat yrittäneet jo useampia kertoja ylittää EU-rajan, Świtalski sanoo.
Rajat vuotavat Balkanilla
Koronapandemian takia asetettujen matkustusrajoitusten purkaminen Länsi-Balkanin kauttakulkumaissa on mahdollistanut sen, että alueella pidempään olleet ovat lähteneet liikkeelle.
– Kun rajoitukset on purettu, voivat siirtolaiset matkustaa vapaammin. Tämä on otettava huomioon tämän vuoden lukuja tarkastellessa, sanoo Frontexin Świtalski
Hän ei halua arvioida suoraan sitä, kuinka paljon Länsi-Balkanin maiden rajat tällä hetkellä vuotavat.
– Ihmiset ovat heille oudolla seudulla, joten ei ole helppoa sanoa, onko rajojen ylittäminen Länsi-Balkanilla helppoa vai vaikeaa. Se on helpompaa kuin Välimeren ylittäminen, mutta matka on silti vaarallinen.
Bosnian ja Kroatian raja yhä vilkkain
Jo vuosia siirtolaiset ja turvapaikanhakijat ovat yrittäneet päästä Länsi-Balkanin reitillä erityisesti Bosnia-Hertsegovinan kautta EU-maa Kroatian puolelle. Tilanne ei ole muuttunut.
– Tuoreimman analyysimme mukaan Bosnian ja Kroatian raja on edelleen aktiivisin raja, jonka yli yritetään päästä EU:n alueelle, mutta myös Unkarin ja Romanian rajat ovat aktiivisia.
Świtalski sanoo, että EU:hun pyritään sekä konfliktien ja kurjuuden että myös taloudellisten syiden takia. Frontex ei ota kantaa siihen, kuinka suurella osalla tulijoista on edellytykset saada turvapaikka. Siitä päättäminen on kunkin EU-maan tehtävä.
Świtalski ei halua suoraan arvioida sitä, miten Afrikasta, Lähi-Idästä ja Etelä-Aasiasta tulevien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrät kehittyvät tulevaisuudessa.
– On vaikea ennustaa tilannetta tulevina kuukausina tai vuosina. Geopoliittinen kehitys EU:n naapurimaissa vaikuttaa vahvasti siirtolaisvirtoihin. Pidemmällä aikavälillä esimerkiksi ilmastonmuutos sekä ruoka- ja vesipula voivat myötävaikuttaa siirtolaispaineeseen.
Frontexin operaatioissa oli syyskuussa mukana 2 360 upseeria EU-maiden ja yhteistyömaiden eli Albanian, Serbian, Montenegron ja Moldovan rajavalvontaviranomaisten tukena.
UNHCR: Maailman muita kriisejä ei saa unohtaa
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tiedottajana Pohjoismaissa ja Baltiassa työskentelevä Elisabeth Arnsdorf Haslund painottaa, ettei tilanne ole karkaamassa käsistä Euroopan rajoilla.
Vuonna 2015 EU:n alueelle tuli yli miljoona ihmistä. Siitä ollaan vielä kaukana.
– Nykyiset määrät ovat hallittavissa. Emme ole lähelläkään vuosien 2015 ja 2016 tilannetta. Sitä on erittäin tärkeä painottaa, Arnsdorf Haslund sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.
Arnsdorf Haslund toteaa, että siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun ovat vaikuttaneet monet tekijät.
– On ihmisiä, jotka pakenevat konflikteja ja tarvitsevat selvästi kansainvälistä suojelua. On myös ihmisiä jotka tulevat Eurooppaan, sanotaanko taloudellisista syistä. Puhumme erilaisista ryhmistä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suurimman pakolaisten määrän Euroopassa maailmansotien jälkeen. Ukrainasta on joutunut pakenemaan muualle Eurooppaan lähes 7,7 miljoonaa ihmistä.
– Emme silti saa unohtaa muita kriisejä, vaikka katseemme onkin Ukrainassa. Muutkaan kriisit eivät ole päättyneet, sanoo UNHCR:n Ansdorf Haslund.
Arnsdorf Haslund toteaa, että Syyrian sota jatkuu jo kahdettatoista vuotta. Lisäksi hän muistuttaa esimerkiksi Kongon demokraattisen tasavallan kriisistä.
– Nämäkin konfliktit ovat yhä olemassa ja on äärimmäisen tärkeää, ettei maailma unohda niitä. Muiden konfliktien uhrit ansaitsevat saman solidaarisuuden ja myötätunnon kuin Ukrainan sodan uhrit.
– Euroopassa puhutaan enemmän vetovoimatekijöistä kuin niistä syistä, jotka pakottavat ihmisiä lähtemään.
UNHCR:n luvut EU:n alueelle tulleiden siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määristä ovat jonkin verran pienempiä kuin Frontexin.
"Luvut eivät tule laskemaan"
Euroopan huomio on ollut luonnollisesti ja hyvästä syystä Ukrainan sotaa paenneissa.
Näin sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen liiton Euroopan toimistossa Budapestissa johtajana työskentelevä suomalainen Andreas von Weissenberg.
Von Weissenberg johtaa Euroopassa terveys-, katastrofi- ja valmiusohjelmia.
Hänkin huomauttaa, ettei maailman muita hädänalaisia eikä Välimeren ja Balkanin tilannetta saisi Venäjän hyökkäyksestä huolimatta unohtaa.
Länsi-Balkanin ja Välimeren alueen kasvanutta siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrää von Weissenberg pitää huolestuttavana.
– Liikkeellä olevia ihmisiä on hirveän paljon. Heidät on vaikeaa löytää, ja on vaikeaa tunnistaa heidän tarpeensa. Ihmiset saattavat hakea turvapaikkaa ja pyrkiä sen jälkeen seuraavaan maahan. Tai sitten he eivät hae turvapaikkaa ja yrittävät rajojen yli.
– Rajat vuotavat ja ihmisiä pääsee yli, mutta mitä enemmän rajoja vahvistetaan sitä vaarallisemmaksi, hankalammiksi ja kalliimmiksi yritykset tulevat.
Von Weissenberg on huolestunut maahanmuuttopolitiikan kiristymisestä Euroopassa.
– Se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. He eivät välttämättä halua olla tekemisissä viranomaisten kanssa. Se lisää meidän työtämme. Yleisesti ajatellaan, että Punaista Ristiä voidaan lähestyä, jos muita tahoja ei voida.
Von Weissenberg ei usko, että Eurooppaan tulevien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrät nousisivat lähitulevaisuudessa jyrkästi.
– Sellaisia merkkejä ei välttämättä ole. Lähdemme siitä, että luvut eivät tule laskemaankaan. Maailmassa on niin paljon epävarmuutta.
Punainen Risti tekee skenaarioita, mutta tulevaisuutta on hankala ennustaa.
– Vuosien 2015 ja 2016 tyyppinen tilanne vaatisi kuitenkin, että jotain muuttuisi dramaattisesti. Noiden vuosien jälkeen EU on rakentanut enemmän fyysisiä ja juridisia esteitä, jotta sitä ei tapahtuisi uudestaan.
Lisää aiheesta: