Keskustan entinen puheenjohtaja ja pääministeri Esko Aho on saanut viime viikkoina melkoista ryöpytystä toiminnastaan venäläisen Sperbankin hallituksessa.
Viikonloppuna kirjailija Jari Tervo leimasi kolumnissaan Ahon toiminnan epäisänmaalliseksi.
– Joskus historiassa sain neuvostovastaisen leiman. Nyt on kuljettu niin pitkälle, että minut on leimattu Venäjän myötäilijäksi. Hauskinta on se, että osa väitteiden esittäjistä on jopa samoja ihmisiä.
– Ajan henki iskee nyt kovaa ihmisiin ja sen perusteella tehdään muiden tekemisistä arvioita. Ei se tunnu reilulta, mutta Suomi on vapaa maa ja täällä voi olla vapaasti omaa mieltä asioista, Aho hymähtää.
Hänen mukaansa kukaan merkittävistä valtiollisista toimijoista, esimerkiksi valtioneuvoston jäsenistä tai vaikkapa puolustusvoimien johtohenkilöistä ei kuuden pankkivuoden aikana kehottanut häntä luopumaan tehtävästään venäläispankissa.
– Päinvastoin. Kun päätin lähteä mukaan sain kannustusta, koska Suomen kannalta oli tärkeää päästä seuraamaan, mitä Venäjän suurimmassa pankissa tapahtuu. Eikä minusta siinä edelleenkään mitään epäisänmaallista ollut.
– Venäjän hyökkäyksen jälkeen olisi ollut epäisänmaallista jatkaa siellä, Aho kuittaa.
Suomi, Venäjä ja aavekissat
Mikkelissä entinen pääministeri markkinoi viime viikolla ilmestynyttä kirjaansa: 1992 - Suomen valinnat aavekissojen varjossa. Aavekissat ovat julkisessa keskustelussa leviäviä tarinoita ilman todenperäisyyttä.
Aluksi Aho kuljettaa lukijat läpi Suomen sodanjälkeisen historian kohti vedenjakajaa eli vuotta 1992, jolloin Suomi päätti hakea Euroopan Yhteisön jäsenyyttä, hautasi Neuvostoliiton aikaisen YYA-sopimuksen ja tilasi amerikkalaiset Hornet -hävittäjät.
Tarkemmin sukelletaan Ahon omaan pääministerikauteen, jolloin Suomi yritti pyristellä eteenpäin syvän laman aiheuttamista, laajoista ongelmista koko yhteiskunnassa.
Epilogissa kuvataan Putinin Venäjän kehitystä kohti järjetöntä hyökkäyssotaa.
Aho muistuttaa osuvasti Ranskan imperiumin hajoamisesta 1950-luvulla. Ranska vetäytyi Indokiinasta, mutta ei halunnut luopua Algeriasta, vaan johti ammattiarmeijansa sotaan. Reserviläisten ja varusmiesten kutsu mukaan sai ranskalaiset lopulta kääntymään sotaa vastaan.
Taloustilanne muistuttaa menneestä
Kolmenkymmenen vuoden takaisesta talouskriisistä Aho löytää yhtäläisyyksiä myös tähän päivään.
Valtio velkaantui 1990-luvun lamavuosina rajusti, mutta silloin velkaantumisesta päästiin melko nopeasti eroon.
– Nyt on velkaannuttu 15 vuotta, ja aina on tullut uusi kriisi ja aina on pitänyt ottaa lisää velkaa.
– Kyllä minua pelottaa, että miten me selviydymme, jos emme saa minkäänlaista kuria tälle velkaantumistielle. Joka tapauksessa tarvitaan vuosia ennenkuin tilanne korjaantuu, Aho pohtii.
1980-luvun lopulla ulkomaanluottojen vapauttaminen johti siihen, että rakentaminen ja asumisen hinta nousivat rajusti, kunnes kiinteistöjen hinnat romahtivat.
– Nyt nollakorko on tehnyt saman, eli asuntoja on ostettu enemmän kuin mihin maksukyky antaa pitkällä aikavälillä varaa, ja se merkitsee asuntojen hintojen laskua, sanoo Aho
– Nyt on tietysti se etu, että siellä missä hinnat eivät ole rajusti nousseet, siellä ne eivät myöskään rajusti laske. Ongelmat keskittyvät nyt erityisesti isoihin kasvukeskuksiin, joiden asunnoissa on eniten ilmaa, pääkaupunkiseutu on näistä kaikkein haasteellisin, Aho maalaa.
Myös Itä-Suomeen tuulivoimaa
Venäjän rajan sulkemisen aiheuttamaa haittaa Itä-Suomen taloudelle Aho paikkaisi esimerkiksi sallimalla tuulivoiman rakentamista Länsi-Suomen tapaan.
– Ihmettelen miten ei löydetä järkevää ratkaisua, jolla Puolustusvoimien tarpeet ja tuulivoiman rakentaminen saadaan sovitettua yhteen.
– Sehän ei vaadi muuta kuin, että tutka-asemia sijoitellaan uudelleen ja tehdään tilaa tuulivoiman rakentamiselle. Sillä voisi olla iso merkitys Itä-Suomelle, Aho sanoo.
Aho myös muistuttaa, että riippuvuuden vähentäminen Kiinasta ja omavaraisuuden kasvattaminen eivät onnistu pelkästään rajojen sulkemisella, vaan vaaditaan aktiivisia toimia.
– Ei riippuvuutta voi vähentää, ellei ole valmiutta edistää omaa tuotantoa.
– Kaivostoiminnan kautta pitää hankkia niitä mineraaleja, joita nyt tuodaan Kiinasta. Metsistä saatavaa puuta on voitava käyttää monipuolisesti, jos aiomme pärjätä sellaisessa taloudessa, joka nyt on syntymässä, sanoo Aho.