Keskusrikospoliisi on huolissaan ampuma-aseiden määrän lisääntymisestä jengirikollisuudessa.
Rikoskomisario Antti Hyyryläinen sanoo, että luvattomia aseita on tavattu Suomessa viime vuosina yhä enemmän. KRP:n käsityksen mukaan aseiden määrä on kasvanut ennen kaikkea järjestäytyneen rikollisuuden piirissä.
– Se on iso vitsaus, ja se kiihtyy, Hyyryläinen toteaa.
Rikoskomisario kertoo ampuma-aseita olevan yhä enemmän niin maahanmuuttajataustaisilla katujengeillä kuin perinteisillä liivijengeillä.
Aseita käytetään jengeissä paitsi pelotteena myös eri ryhmittymiin kuuluvien keskinäiseen väkivaltaiseen välienselvittelyyn.
Itä-Uudenmaan poliisipäällikön Ilkka Koskimäen mukaan aseilla varustautuminen on tänä päivänä osa katujengien arkea myös Suomessa, vaikka ryhmien osuus ampuma-aserikoksissa yleisesti on pieni.
– Takavarikoita tehdään koko ajan, Koskimäki kertoo.
Hänen mukaansa viime vuosina katujengien hallusta on tavattu järeitäkin ampuma-aseita.
– He kantavat aseita, heillä on pääsy niihin sekä selkeää ihannointia ampumista ja aseita kohtaan. Katujengeiltä on takavarikoitu jopa sarjatuliaseita.
Muunnellut kaasuaseet yhä ongelma
Rikollisten haltuun päätyneiden aseiden alkuperää voi olla vaikea jäljittää. Osa niistä on varastettu esimerkiksi asunto- tai mökkimurtojen yhteydessä, osa taas on saatettu salakuljettaa ulkomailta.
Tullin mukaan ulkomailta aseita ovat hankkineet lähes yksinomaan henkilöt, jotka eivät voi esimerkiksi rikoshistoriansa vuoksi saada Suomessa aselupaa.
Usein järjestäytyneelle rikollisuudelle tarkoitettuja aseita maahantuovat bulvaanit, jotka toimivat maahantuontiketjussa välikäsinä.
– Tullin tiedossa on viime vuosina kuitenkin myös useita tapauksia, joissa itse maahantuoja on ollut osa järjestäytynyttä rikollisuutta, tulliylitarkastaja Kimmo Kaunisto lausuu.
Perinteisten tuliaseiden lisäksi rikollisryhmillä on käytössään erilaisia asemuunnelmia.
Esimerkiksi kaasutoimisia starttipistooleita on mahdollista muuttaa toimiviksi käsiaseiksi, jolloin niitä saatetaan käyttää rikollisissa tarkoituksissa.
– Poliisi tapaa niitä jatkuvasti. Kyse on yleensä parinkymmenen euron tekeleistä, Antti Hyyryläinen toteaa.
Tuliaseiksi muunnetut kaasuaseet kestävät yleensä muutaman laukaisun verran. Hajoamisriskin vuoksi ne ovat vaarallisia myös käyttäjälle itselleen.
Tullissa kaasuaseiden takavarikkomäärät alkoivat kasvaa merkittävästi vuonna 2019. Saman vuoden heinäkuussa voimaan tuli ampuma-aselain muutos, jonka myötä kaasuaseista tuli Suomessa luvanvaraisia.
Tulliylitarkastaja Kauniston mukaan tilastokasvua voidaan perustellusti selittää myös rikollisuuden muutoksella.
– Rikolliset varustautuvat aiempaa enemmän ja valitettavan usein varustautumista tapahtuu ampuma-asein. Tästä johtuen myös kysynnässä on tapahtunut kasvua, Kaunisto toteaa.
Poliisi toivoo vankilatuomioita
Poliisi toivoo lainsäätäjän puuttuvan luvattomien aseiden lisääntymiseen järeällä otteella.
Virkavallan mielestä yksi keino olisi muuttaa ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöä niin, että luvattoman ampuma-aseen kantamisesta yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa rangaistaisiin aina törkeänä ampuma-aserikoksena.
– Jos henkilö tuomitaan vaikkapa huumausainerikoksista, niin nykyisin luvattoman aseen kantamisesta ei tule kuin pieni lisäys tuomioon, Hyyryläinen kuvailee.
Lain mukaan ampuma-aserikoksesta voi saada rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Useimmiten vankeusrangaistus on ehdollinen.
Törkeästä ampuma-aserikoksesta seuraa aina vankeusrangaistus, joka on vähintään neljä kuukautta ja enimmillään neljä vuotta vankeutta.
Hyyryläinen uskoo, että lakimuutos vähentäisi aseiden määrää kaduilla.
– Rikollinen tietäisi, että häkki heiluu, jos jää kiinni. Se parantaisi myös yleistä turvallisuutta ja kansalaisten turvallisuudentunnetta.
Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen on patistellut hallitusta toimiin ampuma-aserikollisuuden kitkemiseksi. Hän jätti viime vuoden huhtikuussa aloitteen lain muuttamisesta. Aloitetta tuki yli 100 kansanedustajaa.
Keto-Huovinen totesi viime viikonloppuna tiedotteessaan, että ampuma-aseita koskevilla kiristyksillä voitaisiin ehkäistä vakavia väkivallantekoja.
Lue myös:
"Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat