Ylen Ykkösaamun lähetys on päättynyt.
Kiitoksia seurasta!
Voit katsoa koko haastattelun tästä:
Pääministeri Sanna Marin vieraili Ylen Ykkösaamussa. Aiheina olivat muun muassa Nato, saamelaiskäräjälaki, metsäpolitiikka, taloustilanne ja hintojen nousu.
Ylen Ykkösaamun lähetys on päättynyt.
Kiitoksia seurasta!
Voit katsoa koko haastattelun tästä:
Lopuksi pääministeri Sanna Marinilta kysyttiin tämän omista tulevaisuuden suunnitelmista.
Onko Marinilla halua jatkaa Suomen politiikassa vai kutsuvatko ulkomaiden "areenat"?
Marinin mukaan SDP:n tavoitteena on voittaa vaalit, muodostaa seuraava hallitus ja jatkaa pääministeripuolueena.
– Totta kai puolueen puheenjohtajana olen tähän hyvin sitoutunut.
Kuluttajien luottamus omaan talouteen on Tilastokeskuksen mukaan pohjalukemissa. Pääministeri Sanna Marinin mukaan se on ymmärrettävää ja kertoo epävarmuudesta.
– Onhan tässä paljon synkkiä pilviä. Haluan myös lähettää suomalaisille sen viestin, että olemme selvinneet vaikeammistakin koitoksista yhdessä. Suomessa on kantokykyä, meillä on hyvä yhteiskunta. Kyllä me selviämme näistä vaikeista ajoista.
Euroopassa kaasuvarastot ovat vielä melko täynnä venäläistä kaasua. Kaasun määrän osalta Euroopassa edessä oleva talvi tullaan pärjäämään, Marin arvioi.
Hän huomauttaa, että energiakysymys tulee olemaan pöydällä tulevinakin talvena, joten energiajärjestelmään täytyy Euroopassa investoida nopeasti.
Sanna Marinilta kysytään, miten EKP:n ohjauskoron nostaminen heijastuu Suomen talouteen.
Hän vastaa, että Suomen talous ei ole sellaisessa tilassa kuin monien muiden EU-maiden talous. Marinin mukaan Suomen velkasuhde ei ole eurooppalaisella tasolla kovin suuri, mutta Suomen pitää pyrkiä pienentämään velkaansa.
Euroopassa on maita, kuten Italia, joiden velkamäärä on todella korkea.
– Pahimmassa tapauksessa me voimme joutua näkemään finanssikriisin Italian osalta, Marin sanoo.
Suomen osalta oleellista on, mikä on velan suhde suhteessa talouden kokonaisuuteen, pääministeri sanoo.
– Mielestäni on järkevää ottaa velkaa investointeihimme. Syömävelka on se ongelma, siihen meidän pitää pystyä puuttumaan.
Seuraavaksi isojen talousasioiden pariin.
Euroopan keskuspankki nosti torstaina ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksikköä. Kyse oli toisesta perättäisestä ennätysnostosta.
Pääministeri Sanna Marinin mukaan on ilman muuta selvää, että Euroopan keskuspankin tehtävänä on pitää hintavakaudesta huolta.
– Itse olen Eurooppa-neuvostossa peräänkuuluttanut sitä, että meidän on pakko löytää yhteisiä ratkaisuja energian hinnan laskemiseksi. Se on se juurisyy, minkä takia inflaatio on nyt niin kovalla tasolla ja kiihtymässä.
Marin sanoo energian hinnan kalleuden ja energiapulan näkyvän yhteiskunnassa monella sektorilla, kuten asumisen ja ruoan hinnassa.
– Sen vuoksi meidän päättäjien pitää keskittyä siihen, miten energiantuotantoa pystyään lisäämään nopeasti Euroopassa, jotta sama kysymys ei ole pöydällä tulevina talvina, Marin toteaa.
Marinin mukaan Euroopassa on tehtävä siitä syystä investointeja. Hän kertoo, että myös esimerkiksi energian yhteisostoilla voidaan saada hintoja laskettua.
Pääministeri sanoo, että ongelmana Euroopassa on yhteinen koordinaatio.
Hän korostaa, että jos Euroopassa ei kyetä parempaan koordinaatioon finanssipolitiikassa eikä juurisyihin puuttumisessa, ja jos EKP vetää omassa politiikassaan toiseen suuntaan inflaation hillitsemisessä, niin lopputulos voi olla hyvin ristiriitainen.
– Pahimmillaan edessä on taantuma.
Marin on huolissaan kansalaisten tuen säilymisestä Ukrainalle.
– Kun hinnat nousevat, korot nousevat, meillä on kenties kasvava työttömyys taantuman takia, niin millä tavalla eurooppalaisten kansalaisten tuki Ukrainalle tässä kriisissä ja sodassa säilyy?
Marin katsoo, että päättäjien pitää pyrkiä varmistamaan, ettei taloustilannetta pahenneta omilla toimilla.
– Meidän tärkein tehtävä saada energian hintaa alaspäin, samalla kun tuemme Ukrainaa, että Ukraina voisi mahdollisimman nopeasti sodan voittaa ja saisi Venäjän työnnettyä omalta alueeltaan, Marin kommentoi.
Yksi edelleen auki oleva asia hallituksessa on myös saamelaiskäräjälaki. Se määrittelee muun muassa sen, keitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytään eli ketkä voivat äänestää vaaleissa ja asettua ehdolle. Muutoksilla on tarkoitus vahvistaa saamelaisten oikeutta itse määrittää, kuka on saamelainen.
Lakia ei ole saatu Suomessa läpi. Pääministeri Sanna Marin sanoo olevansa tästä surullinen.
– Mielestäni tämä on keskeisimpiä ihmisoikeuskysymyksiä Suomessa ja ilman muuta tämä kysymys pitäisi pystyä ratkomaan.
Hallituksella ei ole asiasta vielä yksimielisyyttä.
Marin sanoo pohtivansa, kuinka kauan hallitus pyrkii löytämään yksituumaisuuden, jolla varmistetaan, että eduskunnassa on riittävä tuki lain läpimenemiseen. Toinen vaihtoehto on antaa esitys eduskuntaan riitaisena, jolloin on epävarmuutta, saadaanko esitys eduskunnassa läpi.
Marin pyytää anteeksi saamelaisilta, ettei hallitus ole pystynyt viemään esitystä toistaiseksi eteenpäin. Hän toivoo, että asia saataisiin vielä syysistuntokauden aikana eduskuntaan.
Eduskuntavaalit ovat puolen vuoden päässä. Nyt koolle on kerätty niin sanottu ”varjoviisikko”, jota johtaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Se on kokoonpano, jonka määrä on käsitellä hallituspuolueiden sisäpoliittisia kiistoja. Sen tarkoitus on muun muassa päättää, mitä lakiesityksiä hallitus tuo kautensa lopulla eduskuntaan.
Sanna Marinin mukaan varjoviisikko perustettiin, koska pöydällä on paljon kysymyksiä, joita eduskunnan pitäisi ehtiä vielä käsittelemään. Hänen mukaansa on selvää, ettei niitä kaikkia ehditä käydä läpi. Varjoviisikon tehtävänä on priorisoida, mitkä asiat olisi kaikkein tärkeintä ehtiä käsitellä.
Varjoviisikko haluaa myös erityisesti keskittyä suuriin asioihin, kuten talouden näkymiin, Ukrainan tilanteeseen ja Kiina-politiikkaan.
Tällä viikolla kotimaisen politiikan keskustelua kiihdytti EU:n ennallistamisasetus, jossa myös hallituksen rivit rakoilevat. Oppositio teki asiasta välikysymyksen.
Asetuksen myötä EU-jäsenmaiden pitäisi ennallistaa 20 prosenttia soita, metsiä, maatalousmaita ja metsiä vuoteen 2030 mennessä.
Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallitus ei ole laiminlyönyt Suomen edun ajamista EU:ssa. Hän sanoo keskustelleensa muun muassa EU:n komission puheenjohtajan kanssa paljon metsäpolitiikasta. Marinin mukaan metsäpolitiikka on yksi niistä kysymyksistä, joihin Suomi haluaa vaikuttaa, ja joihin se ei ole asetuksessa tyytyväinen.
Asetuksen aiheuttama hintalappu olisi Suomelle kaikkein suurin EU:n alueella, liki miljardi euroa vuodessa.
– Hallituksen mielestä tämä ei ole kohtuullinen hinta. Meidän kantaamme onkin kirjoitettu, että tuota hintaa pitää saada alaspäin.
Marin sanoo, että jos asetuksesta ei tule riittävän hyvää, Suomi voi tehdä tehdä kansallisen päätöksen äänestää asetusta vastaan.
Marinin mukaan prosessi kokonaisuudessaan on vasta alussa.
– Pidän hyvin tärkeänä sitä, että emme tässä nyt ennalta sano, että joka tapauksessa, kävi miten kävi, Suomi äänestää vastaan. Se olisi hirveän huonoa vaikuttamistyötä.
Jos Suomi saa vaikuttaa kriittisiin kysymyksiin, se voi pääministerin mukaan äänestää puolesta. Muussa tapauksessa Suomi äänestää vastaan.
Juttuun tarkennettu 29.10.2022 kello 16.16, että ennallistamisasetuksen aiheuttama hintalappu olisi Suomelle liki miljardi euroa vuodessa. Lisätty vuodessa-sana.
Pääministeri Sanna Marinin mukaan he puhuivat Ruotsin tuoreen pääministerin Ulf Kristerssonin kanssa eilen perjantaina monista aiheista, kun tämä vieraili Suomessa. Marin pitää tärkeänä, että Ruotsi ja Turkki keskustelevat Nato-ratifiointiin liittyvistä kysymyksistä keskenään. Marin sanoo, että Turkin Ruotsia kohtaan esittämät huolet ovat liittyneet terrorismiin, joihinkin luovutuksiin ja aiemmin myös asevientiin.
Marin kertoo itsekin hiljattain Prahan kokouksen yhteydessä keskustelleensa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Pääministerin mukaan Turkilla ei ole Suomen kanssa sellaisia avoimia kysymyksiä, jotka estäisivät ratifioinnin.
Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Marinin mukaan Nato-ratifioinnin aikataulua on mahdoton ennakoida.
– Toivomme tietenkin, että mahdollisimman pian tässä asiassa edettäisiin.
Yleisö kysyy, että jos Nato-jäsenyys ei velvoita sijoittamaan ydinaseita ja -tukikohtia Suomen alueelle, miksi hallitus ei rajoita näitä sopimuksia ulkopuolelle.
– Olen pitänyt hyvin tärkeänä, että emme ennalta aseta tämänkaltaisia ehtoja, tai pyrkisi rajaamaan omaa liikkumavaraamme, mitä tulee pysyviin tukikohtiin tai ydinasekysymyksiin, pääministeri vastaa.
Marin sanoo, ettei pidä todennäköisenä, että Suomen maaperälle tulisi ydinaseita, mutta hän ei halua sulkea ovia tulevilta päätöksentekijöiltä näiden kysymysten osalta.
Useat merkittävät teemat nousevat keskiöön, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee Ylen Ykkösaamussa lauantaina kello 10.05 alkaen.
Eilen perjantaina Suomessa vieraili Ruotsin uusi pääministeri Ulf Kristersson, joka kommentoi puheiden Suomen mahdollisesta Nato-irtiotosta olevan median spekulaatiota. Kristersson kävi kuluneella viikolla puhelinkeskustelun Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Voisiko Turkki olla liikahtamassa kohti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointia?
Lisäksi tällä viikolla kotimaisen politiikan keskustelua kiihdytti EU:n ennallistamisasetus, jossa myös hallituksen rivit rakoilevat. Oppositio jätti torstaina välikysymyksen hallituksen vaikuttamistyön epäonnistumisesta EU:n luonnon ennallistamista koskevan asetuksen valmistelussa. Opposition mielestä Marinin hallitus on laiminlyönyt velvollisuutensa ajaa Suomen etua EU:ssa. Marin tulee vastaamaan lähetyksessä myös tähän paljon puhututtaneeseen aiheeseen.
Hintojen nousu on ollut merkittävä puheenaihe tälläkin viikolla. Euroopan keskuspankki päätti torstaina nostaa ohjauskorkojaan hillitäkseen hintojen nousua.
Voit seurata lähetystä suorana Yle TV1:llä ja Yle Areenassa. Tekstimuotoinen seuranta päivittyy tässä artikkelissa.
Tervetuloa mukaan!