BERLIINI Puoli vuotta sitten Saksan liittokansleri Olaf Scholz antoi kommentin, jota analysoidaan yhä hänen Venäjän-politiikkaansa ymmärtämiseksi. Scholz sanoi Der Spiegel -lehden haastattelussa huhtikuussa tekevänsä kaikkensa eskalaation välttämiseksi, ettei tule kolmatta maailmansotaa.
– Ydinsotaa ei saa tulla, Scholz sanoi keväällä viitaten Venäjän suurhyökkäykseen ja siihen vastaamiseen.
Kommentti heijastaa saksalaisten pelkoa. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan 57 prosenttia saksalaisista pelkää Venäjän tekevän ydiniskun Ukrainaa vastaan. 37 prosenttia pelkää, että Venäjä voi iskeä ydinaseella Saksaan.
Venäjän uhka pelottaa saksalaisia, mutta onko Vladimir Putinin ydinsaseuhkailu onnistunut pelästyttämään myös liittokanslerin?
Asiaa pohtii lauantaina ilmestynyt tuore Der Spiegel. Lehden lähteiden mukaan viime vuoden lopussa venäläiset olivat osana Itämeren sotaharjoitusta puhuneet ydiniskuista Berliiniin ja kahteen muuhun kohteeseen Saksassa.
Turvallisuuslähteiden mukaan saksalaiset olivat salakuunnelleet venäläisten keskustelua, minkä venäläiset todennäköisesti tiesivät. Eli ydiniskupuhe saattoi olla tietoinen provokaatio.
Der Spiegel kysyy, voiko harjoitus silti olla syynä Scholzin keväiseen lausuntoon. Pelästyikö liittokansleri ydiniskupuheita tavalla, joka on haitaksi Saksalle ja Euroopalle?
Suomen julkisessa keskustelussa mantra on se, että kun Venäjä uhkailee, ei pidä pelätä. Pelko vain hyödyttäisi Venäjää.
Saksan johdossa pelko Venäjän reaktiosta toimii selvänä jarruna – oli Scholz kuullut sotaharjoitusten ydinasepuheista tai ei.
Olaf Scholz ei halua luovuttaa Ukrainaan Leopard-taistelupanssarivaunuja Ukrainan lukuisista pyynnöistä huolimatta. Saksa on aseistanut ja auttanut Ukrainaa avokätisesti mutta vetänyt rajan taistelupanssarivaunuihin.
Tulkinta on ollut se, että taistelupanssareihin lähettäminen voisi ärsyttää Venäjää liikaa ja johtaa pahimmillaan juuri siihen eskalaatioon, johon Scholz keväisellä kommentillaan viittasi.
Venäjän suhteen Olaf Scholz vaikuttaa pelokkaalta, mutta Kiinan uhkaa Olaf Scholz ei sen sijaan vaikuta ottavan tosissaan.
Olaf Scholz salli tällä viikolla Hampurin satamaterminaalin osittaisen myynnin kiinalaisyritys Coscolle, vaikka satamat ovat osa kriittistä infrastruktuuria.
Kuusi saksalaisministeriötä ja Saksan turvallisuusviranomaiset olivat kauppaa vastaa. Pelkona on, että autoritaarinen Kiina voi käyttää kiinalaisyrityksen omistusosuutta poliittisena painostuskeinona ja saada liikaa tietoa koko Euroopan kannalta merkittävästä satamasta.
Ministereidensä vastustuksesta huolimatta Scholz päätti sallia kaupan ja hyväksyi kompromissiesityksen. 35 prosentin sijaan Coscolle myydään 24,9 prosenttia yhdestä terminaalista, ja yrityksen vaikutusvaltaa yhtiössä rajoitetaan.
Scholz toimi ennen siirtymistään liittovaltion politiikkaan Hampurin pormestarina ja piti jo silloin tiiviitä yhteyksiä Kiinaan. Hampurin kaupungin näkökulmasta kauppa oli tärkeä.
Nyt Scholz on kuitenkin merkittävän eurooppalaisvaltion merkittävä johtaja. Päätös sallia kaupat näytti Euroopan yhteisten etujen sivuuttamiselta.
Kiinalaisyrityksillä on Euroopassa muitakin satamaomistuksia. On kuitenkin eri asia myydä osuus terminaalista juuri nyt, kun sekä Saksa että EU yrittävät vähentää strategista riippuvuutta Kiinasta.
Venäjän aloittama suurhyökkäys ja sitä seurannut energiasota opettivat, miten vaarallista riippuvuus autoritaarisista maista voi olla. Kiina on Saksan tärkein kauppakumppani ja saksalaisella autoteollisuudella on suuret sijoitukset Kiinan markkinoilla.
Ulospäin näyttää siltä, että Scholz toimi satamakaupoissa tietoisesti Euroopan yhteistä linjaa vastaan. Liittokanslerin tapa toimia alkaa olla jo merkittävä mainehaitta Saksalle.
Scholzin mainetta selkärangattomana – tai seteliselkärankaisena – johtajana vahvistaa terminaalikaupan ajankohta.
Liittokansleri matkustaa ensi viikolla Kiinaan tapaamaan presidenttiä Xi Jinpingiä, joka viikontakaisessa puoluekokouksessa vahvisti valtaansa entisestään.
Xille vierailu on pr-voitto. Scholzille se voi olla katastrofi: koko Eurooppa seuraa, miten Saksan johtaja pärjää autoritaarisen isännän vieraana.
