Presidentti Niinistö: Vaikuttaa kovin etäiseltä, että Suomi olisi pyytämässä tai Nato tarjoamassa tänne ydinaseita

Niinistö optimistinen Nato-jäsenyyden toteutumisesta

Avaa kuvien katselu

Presidentti Sauli Niinistöltä kysyttiin Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien sujuvuudesta.

Presidentti Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovat keskustelleet eilen ja tänään asiasta Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson puolestaan tapaa Turkin presidentin pian.

Niinistö totesi, että yksi puhelu tai vierailu tuskin tuo nopeaa ratkaisua tilanteeseen, mutta toivoo niiden vaikuttavan asiaan myönteisesti.

Niinistö totesi, että Turkin kanta Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymiseen on "kuitenkin aikalailla presidentti Erdoganin päässä", ja asiaa on siksi vaikea ulkopuolelta arvioida.

Niinistö toisti kuitenkin arvionsa siitä, että Suomi ja Ruotsi pääsevät aikanaan jäseniksi.

– Olen hyvinkin optimistinen lopputulokseen aikanaan, hän sanoi.

Niinistö: Kovin etäinen ajatus, että Suomi pyytäisi tai Nato tarjoaisi tänne ydinasetta

Tiedotustilaisuudessa eduskunnan kahvilassa presidentti Niinistö vastasi toimittajien kysymyksiin, jotka lähtivät liikeelle ydinaseista.

Ylen Pekka Kinnunen kysyi, mikä on presidentin kanta ydinaseiden sijoittamiseen Suomeen, kun Suomi on Nato jäsen.

– Siinä vaiheessa se tietysti tulee esiin, mutta haluan jo nyt todeta, että kovin etäiseltä minun ajatuksissani vaikuttaa se, että Suomi olisi pyytämässä tai Nato tarjoamassa tänne ydinaseita, Niinistö vastasi.

Pohjoismaiden neuvoston jäsenien kysymyksiin vastatessaan ennen tiedotustilaisuutta Niinistö halusi painottaa ydiaseiden tuhovoimaa.

– Kaikkien keskustelijoiden kannattaa muistaa se, että ydinaseiden käyttäminen on kaikkien loppu, Niinistö sanoi eduskunnan suuressa salissa.

Tiedotustilaisuudessa Niinistö painotti, että hänen huomionsa ydinaseiden tuhovoimasta on eri asia kuin Naton jäsenilleen tarjoama ydinasesuoja.

Niinistö: "Voisimmeko nojautua entistä enemmän pohjoismaiseen brändiin?"

Puheensa lopussa presidentti Niinistö ylisti vielä Pohjoismaiden välistä yhteistyötä.

– Vaikea aika on tuonut Pohjolan yhteen ennennäkemättömällä tavalla. Yhteydet Pohjoismaiden välillä ovat olleet tiiviitä.

Presidentti puhui "pohjoismaisen yhteistyön renesanssista", joka tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia.

– Täydellistäkin voi vielä parantaa, hän sanoi.

Niinistö totesi, että Pohjoismaat nähdään monin tavoin ihanteellisina, luotettavina yhteiskuntina, jotka tunnetaan vahvasta demokratiasta, tasa-arvosta ja hyvinvoinnista.

– Kansainvälisissä yhteyksissä toimimme sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistamiseksi, ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja tasa-arvoa. Sen sijaan, että teemme asioita yksin, voisimmeko nojautua politiikassamme entistä enemmän pohjoismaiseen brändiin?

Niinistön mukaan pohjoismaat voisivat hyötyä yhteistyöstä myös liike-elämässä. Erityisesti uusien teknologioiden alalla vastassa on suuryrityksiä, jotka toimivat toisenlaisin säännöin, toisenlaiselta arvopohjalta, presidentti sanoi.

– Esimerkkejä riittää, ja paljon jo tehdäänkin. Mutta pohjoismaisen brändin koko potentiaalia emme ole vielä hyödyntäneet.

Niinistö: "Elämme vaarallista aikaa"

Avaa kuvien katselu

Presidentti Sauli Niinistö kuvasi puheessaan Pohjoismaiden neuvoston 70-vuotista historiaa. Hän totesi, että neuvosto perustettiin aikanaan keskellä kylmää sotaa, mutta tänään maailmanpoliittinen tilanne on vieläkin jännittyneempi.

– Maailmanpolitiikassa vallitsee kylmää sotaakin hyisempi tunnelma. Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan toi sodan Eurooppaan, Niinistö sanoi.

Niinistö mukaan sodalle on vaikea nähdä loppua, vaikka Ukraina on edennyt ja taistelee urheasti vastaan. Hän sanoi kaikkien pohjoismaiden tukevan Ukrainaa vankkumattomasti.

Niinistö puhui myös Suomen ja Ruotsin hakemuksista Natoon. Hän totesi prosessin edenneen historiallisen nopeasti ja sanoi luottavansa, että myös Unkarin ja Turkin ratifioinnit toteutuvat.

– Aloimme kulkea tätä polkua yhdessä Ruotsin kanssa ja yhdessä myös jatkamme.

Niinistön mukaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys tiivistää pohjoismaista yhteistyötä entisestään. Presidentin mukaan yhteistyötä myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä voisi ulottaa yhä enemmän turvallisuuskysymyksiin.

– Elämme vaarallista aikaa. Kaasuputkiin kohdistuva sabotaasi ja strategisten kohteiden lähistöllä lentävät dronet ovat esimerkkejä hybridivaikuttamisesta, johon meidän on näinä aikoina valmistauduttava.

– Kriittinen infrastruktuurimme on monilla sektoreilla valtionrajat ylittävää. Meidän on pidettävä yhdessä huolta sen suojaamisesta. Kun varaudumme yhdessä, on turvamme vahvin.

Niinistön mukaan Venäjä tekee virhearvion, kun se toivoo energia-aseen käyttämisen murtavan länsimaiden tuen Ukrainalle.

– Historia on osoittanut, että niin yksilöinä kuin kansakuntinakin löydämme itsestämme voimaa vaikeissa tilanteissa, Niinistö sanoi puheessaan.

Presidentti pitää puheen ja tiedotustilaisuuden

Avaa kuvien katselu

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää eduskunnan suuressa salissa puheen Pohjoismaiden neuvoston jäsenille klo 16.30. alkaen.

Puheen jälkeen presidentti tapaa toimittajia eduskunnassa noin klo 17.35.

Voit seurata puhetta ja tiedotustilaisuutta jutun pääkuvan linkistä.

Suomi ja Ruotsi käsittelevät ydinaseisiin liittyviä kysymyksiä vasta liityttyään Natoon

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys oli odotetusti esillä Pohjoismaiden pääministereiden tiedotustilaisuudessa.

Pääministeri Sanna Marin kertoi keskustelleensa aiemmin tänään Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin tilanteesta.

– Odotamme ratifiointien tapahtuvan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, Marin sanoi.

Myös Sauli Niinistö kertoi eilen Twitterissä keskustelleensa asiasta Stoltenbergin kanssa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat ratifioimatta enää Turkissa ja Unkarissa.

Avaa kuvien katselu

Marinin sekä Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin mukaan maat eivät ole asettamassa ydinaseisiin liittyviä ennakkoehtoja liittyessään Natoon, vaan ydinaseiden sijoittamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään vasta kun maat ovat jäseninä.

Marin korosti myös, että Suomi ei halua sulkea mitään ovia liittyessään Natoon.

Kristerssonin mukaan Suomella ja Ruotsilla on täysin identtinen suhtautuminen kysymykseen ydinaseista Naton jäsenenä.

– Kuljemme Suomen kanssa käsi kädessä, Kristersson sanoi.

Kristersson sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet saadaan ratifioitua kaikissa jäsenmaissa.

Kristersson on keskustellut puhelimessa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa Nato-ratifioinnista ja hän aikoo matkustaa Turkkiin neuvottelemaan aiheesta myöhemmin tarkentuvana ajankohtana.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre sekä Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir vakuuttivat tukeaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.

Pääministerit vakuuttivat alkupuheenvuoroissaan myös Pohjoismaiden yhteistä sitoutumista sekä Ukrainan tukemiseen että ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Pohjoismaiden pääministerit kokoontuvat käsittelemään turvallisuustilannetta

Avaa kuvien katselu

Pohjoismaiden pääministerit kokoontuvat aamupäivällä Helsingissä ennen Pohjoismaiden neuvoston istunnon alkua.

Kokouksen asialistalla ovat muun muassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seuraukset. Turvallisuustilanteen kiristyminen on näkynyt myös Pohjolan alueella esimerkiksi Norjan armeijan nostaessa valmiustasoaan.

Yle näyttää pääministereiden tiedotustilaisuuden suorana kello 10.25 lähtien. Tanskan pääministeri ei osallistu kokoukseen, sillä Tanskassa järjestetään tänään tiistaina parlamenttivaalit.

Pohjoismaiden neuvoston 74. istunto kokoaa eduskuntaan pohjoismaisia kansanedustajia ja ministereitä. Istunnon aiheina ovat turvallisuus, Ukrainan sota sekä energia- ja ilmastokriisi.

Myöhemmin iltapäivällä tiedossa on myös presidentti Sauli Niinistön puhe neuvostolle. Yle näyttää puheen suorana kello 16.30.

Tänä vuonna on vietetty neuvoston juhlavuotta. Pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarisena elimenä toimiva neuvosto on perustettu 70 vuotta sitten.