Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Meppien ja EU-virkamiesten palkat nousevat roimasti – taustalla perusteltu, mutta arvostelua herättävä syy

EU:n virkamiehet tienaavat enimmillään yli 20 000 euroa kuukaudessa. Palkat kohoavat nyt inflaation mukana, mikä rasittaa entisestään EU:n budjettia vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti unionin tilaa koskevan puheen EU-parlamentille keskiviikkona, 14.9.2022.
EU-parlamentaarikot kuuntelemassa komission puheenjohtajan, Ursula von der Leyenin puhetta unionin tilasta Strasbourgissa syyskuussa. Kuva: Christophe Petit Tesson / EPA / AOP
  • Eelis Rytkönen

Euroopan unionin virkamiesten ja europarlamentaarikkojen palkat nousevat samalla, kun talouden tila Euroopassa on heikossa hapessa ja inflaatio korkealla.

EU:n toimielinten työntekijöiden palkat nousevat tänä vuonna 6,9 prosenttia.

Korotuksesta 2,5 prosenttiyksikköä on taannehtivaa palkankorotusta, joka jätettiin aiemmin antamatta pandemiakriisin takia, kertoo Euroopan komission Helsingin-edustuston päällikkö Maria Blässar. Hänen mielestään palkankorotukset kannattaa suhteuttaa Belgian korkeaan inflaatioon.

Palkat seuraavat elinkustannusten nousua, vaikkakaan eivät suoraan. Palkkojen sorvaamisessa käytetään mallina myös kymmenen jäsenmaan julkisen sektorin palkkojen kehitystä. Malli on ollut käytössä vajaa kymmenen vuotta.

Europarlamentaarikkojen ja virkamiesten palkat puhuttavat nyt, kun EU-maat ovat neuvottelemassa ensi vuoden budjetista. Neuvotteluissa päätetään myös seuraavista palkankorotuksista. Jo tämän viikon perjantaina europarlamentti ja jäsenmaat yrittävät löytää sopua ensi vuoden rahankäytöstä.

Palkankorotukset ovat vastoin EU-komission omia neuvoja, sillä komissio on kehottanut jäsenmaita välttämään inflaatioon sidottuja palkankorotuksia.

Palkat vain yksi monista budjettimurheista

EU:n budjettia valmistellaan poikkeuksellisen ahtaassa raossa, sanoo EU-parlamentin budjettivaliokunnassa istuva Eero Heinäluoma (sd.) ja viittaa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin kustannuksiin ja Ukrainan auttamiseen.

Heinäluoma pitää tärkeänä, että EU:n budjettia rakentaessa noudatetaan samaa niukkuutta kuin jäsenmaissa. Hänen mukaansa palkkojen indeksikehityksen muuttamisesta on keskusteltu myös parlamentin budjettivaliokunnassa.

– Tuloksista ei voi vielä sanoa mitään, hän kertoo. 

Muutokset koskisivat myös europarlamentaarikkojen palkkioita, sillä ne on sidottu EU-tuomareiden palkkoihin. Meppien palkkiot ovat hieman alle 40 prosenttia tuomareiden palkoista. Mepit tienaavat yli 9000 euroa kuukaudessa.

EU:n hallintomenot, johon palkatkin kuuluvat, ovat noin 7 prosenttia EU:n budjetista. Tänä vuonna EU:n budjetin koko oli noin 170 miljardia euroa.

Komissio on ehdottanut, että ensi vuoden budjetti nousisi yli 180 miljardiin euroon. 

Europarlamentaarikko, budjettivaliokunnan jäsen, Nils Torvalds (r.) sanoo, että palkkojen indeksikorotukset ovat vain pieni osa budjettiin kohdistuvista paineista, ja korotukset ovat sopimusten mukaisia. 

Nils Torvaldsin mukaan EU-virkamiesten palkankorotukset muodostavat vain pienen osan budjettipaineista.

Palkka yli 20 000 euroa kuukaudessa

Euroopan unionin virallisen verkkosivun tammikuun tietojen mukaan EU-virkamiehet saavat palkkaa korkeimmillaan yli 20 000 euroa ja alimmillaan noin 3000 euroa. 

EU:n virkamiehet eivät maksa palkastaan veroja valtioille, vaan EU:n budjettiin. Vero vaihtelee 8 prosentista 45 prosenttiin ja se määräytyy progressiivisesti tulojen mukaan. Etenkin alemmissa palkkaluokissa verotus jää alemmalle tasolle kuin Suomessa. 

Verojen lisäksi virkamiehet maksavat finanssikriisin jälkimainingeissa käyttöön otettua solidaarisuusmaksua, jonka maksaminen päättyy ensi vuoden lopussa.

EU-komissiossa henkilöstömenoja on jo vuosia yritetty pitää kurissa pitämällä silmällä uusia rekrytointeja.

Palkkaus houkuttelee suomalaisiakin

Komission Helsingin edustustossa EU-virkamiesten palkkoja pidetään kohtuullisina. 

Maria Blässar vertaa EU-virkamiesten palkkoja muiden kansainvälisten järjestöjen kuten Maailmanpankin ja YK:n palkkoihin.

Blässarin mukaan palkoilla houkutellaan ihmisiä tarttumaan EU-työpaikkoihin – ja myös lisää suomalaisia töihin Euroopan unioniin.

Nyt suomalaisilla EU-virkamiehillä on aliedustus unionissa. Tulevaisuudessa monet suomalaiset korkean tason virkamiehet eläköityvät, sillä monet heistä aloittivat uransa EU:ssa, kun Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1995. 

– Tämä ongelma on tunnistettu sekä komissiossa että Suomen hallituksessa, Blässar sanoo. 

Blässarin mukaan suomalaisten virkamiesten riittävällä edustuksella päätösten valmisteluun voitaisiin tuoda lisää suomalaista näkökulmaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 8.11. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Suomen voima laimenee, jos nuoret eivät innostu EU:n tehtävistä – vanhentuneen EU-tiedon oikaisussa on sarkaa kynnettäväksi