Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus lähetti tänään esityksen Suomen Nato-jäsenyydestä lausuntokierrokselle.
Esitys käy läpi jäsenyyden vaikutuksia Suomeen monesta eri näkökulmasta. Lähtökohtana on ollut se, miten jäsenyys suhteutuu Suomen perustuslakiin.
Hallituksen näkemyksen mukaan Suomen Nato-jäsenyys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, joten se voitaisiin hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä eduskunnassa.
Hallitus arvioi, että kyse ei ole merkittävästä toimivallan siirtämisestä kansainväliselle järjestölle. Puolustusliiton jäsenyydestä ei myöskään aiheudu välttämättömiä muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön.
Yle keräsi esityksen keskeisiä vaikutuksia tähän juttuun. Iso osa niistä liittyy Suomen talouteen ja henkilöstön siirtymiseen Naton palvelukseen. Aivan kaikkiin julkisuudessa esillä olleisiin asioihin esitys ei kuitenkaan ota kantaa.
1) Jäsenyyden vaikutukset Suomen puolustukseen
Hallituksen esityksessä käydään läpi, millainen vaikutus Nato-jäsenyydellä olisi Suomen puolustukseen. Esityksen mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella, “mikä lisää alueen vakautta”.
Esityksessä korostetaan, että Suomi päättää myös jatkossa itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisesta. Samalla Suomi osallistuisi itseään koskevien päätösten tekemiseen Natossa.
Suomi sitoutuu jäsenyyden myötä Pohjois-Atlantin sopimuksen artiklaan viisi, jonka mukaan jäsenmaat puolustavat toisiaan sotilaallista voimankäyttöä vastaan. Osallistuminen määritellään ennakkoon sovitun suunnitelman avulla.
2) Jäsenyyden taloudelliset vaikutukset Suomelle
Nato-maat maksavat jäsenyydestään maksuosuuksia suhteessa talouksiensa kokoon. Suomen maksuosuudeksi Naton yhteisrahoituksesta on määritelty 0,9057 prosenttia.
Suomen maksuosuudet olisivat 27,4 miljoonaa euroa vuodessa, jos jäsenyys alkaisi ensi vuoden alusta.
Hintalappu näyttää kuitenkin nousevan tulevaisuudessa, koska jäsenmaat päättivät kesällä Madridin huippukokouksessa nostaa yhteisrahoitteisia budjetteja.
Korotuksen taustalla on Ukrainan sotaja epävakaampi turvallisuustilanne Euroopassa.
Näiden lisäksi kustannuksia aiheuttavat henkilöstölisäykset ja hallintomuutokset, jotka liittyvät Nato-jäsenyyteen. Näiden hintalappu laskettaneen yli sadassa miljoonassa eurossa vuosittain.
Naton jäsenmaat ovat sitoutuneet myös siihen, että ne tavoittelevat puolustusmenojen kasvattamista kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan. Suomen puolustusmenojen osuus on tänä vuonna 1,87 prosenttia. Ensi vuonna osuuden arvioidaan nousevan 2,38 prosenttiin ja sitä seuraavan vuonna sen arvioidaan olevan kaksi prosenttia.
Suomen puolustusmenojen ennustetaan laskevan selkeästi alle kahteen prosenttiin vuoden 2026 jälkeen, jolloin maksuosuudet muun muassa hävittäjä- ja laivuehankkeista laskevat.
3) Henkilöstövaikutukset
Jäsenyys vaatisi Suomelta merkittävästi lisäväkeä Naton erityisedustustoihin, ulkoministeriöön, puolustusministeriöön, sisäministeriöön, Puolustusvoimiin, suojelupoliisiin, Rajavartiolaitokselle ja valtioneuvostoon. Lisähenkilökunta keskittyisi hoitamaan Natoon liittyviä tehtäviä.
Alustavan arvion mukaan lisähenkilökuntaa tarvittaisiin täyttämään 110 uutta tehtävää ensi vuonna. Suomen Nato-edustustoon sijoittuisi 15 työntekijää.
Näiden lisäksi Suomen tulisi lähettää henkilökuntaa muun muassa Naton päämajaan ja sotilaalliseen komentorakenteeseen. Sotilaalliseen komentorakenteeseen Suomen pitäisi lähettää noin 100 henkilöä kuuden vuoden aikana. Suomen tavoitteena on palkata komentorakenteeseen ensi vuonna 20 sotilasta.
Tämän lisäksi suomalaisia asiantuntijoita kaivataan pienempiä määriä myös muihin Nato-tehtäviin.
4) Esitys ei ota kantaa ydinaseisiin eikä "lautaskiistaan"
Hallituksen esitys ei ota kantaa kaikkiin asioihin, joista julkisuudessa on puhuttu liittyen Naton jäsenyyteen.
Esityksessä annetaan voimassa olevan lain perusteella vahva asema presidentille ulkopoliittisena johtajana. Tätä työtä hän tekee yhdessä valtioneuvoston kanssa.
Esityksessä ei kuitenkaan oteta suoraan kantaa siihen, kuka edustaa Suomea Naton kokouksissa, eli niin sanottuun lautaskiistaan. Pääministeri Marin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat kuitenkin sanoneet julkisuudessa, että tehtävä lankeaa presidentille.
Esitys ei myöskään ota kantaa siihen, sijoitetaanko Suomeen ydinaseita liittymisen jälkeen. Esityksessä kuitenkin painotetaan, että Suomi kannattaa kaikkien maiden ydinaseriisuntaa. Samalla jäsenmaana Suomi kuuluisi Naton ydinasesuojan alle.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan Suomen ei tarvitsisi muuttaa Nato-jäsenyyden vuoksi lakejaan ydinaseista. Tällä hetkellä ydinenergialain mukaan “ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty.”
Nato-jäsenyyden toteutuessa Nato tuskin on tarjoamassa Suomeen ydinaseita tai Suomi niitä pyytämässä. Entä sitten ydinasein varustetun Nato-liittolaisen laivan tai lentokoneen pääsy Suomen alueelle esimerkiksi harjoituksissa?
Ylen kuuleman virkakäsityksen mukaan ydinenergialaki tällä hetkellä estäisi ydinaseilla varustetun laivan tai lentokoneen tulon Suomeen.
Hallituksen esitysluonnos ei ota kantaa siihen, miten asian pitäisi tulevaisuudessa olla. Tällainen tilanne jäänee siis ratkaistavaksi Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisen jälkeen.
Jos Suomi haluaa sallia ydinaseilla varustettujen alusten vierailun tai harjoittelun Suomessa, virkakäsityksen mukaan lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Päätös lainmuutoksesta kuuluu poliitikoille.
3.11.2022 kello 13:48: Lisätty tietoa Suomen nykyisestä ydinenergialaista ja mahdollisuuksista tuoda ydinaseita Suomen alueelle.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 4.11.2022 kello 23:een asti.
Lue lisää:
Marin: Presidentti edustaa Suomea Naton huippukokouksissa
Ulkoministeri Haavisto: Ymmärtääkseni Unkari on valmis ratifioimaan Nato-hakemuksen joulukuussa