SSAB on jo aloittanut pienessä mittakaavassa fossiilivapaan teräksen valmistuksen. Ensimmäiset siitä valmistetut tuotteetkin ovat jo markkinoilla. Suurempaan tuotantoon päästään tällä vuosikymmenellä, kun SSAB uudistaa Raahen ja Ruotsin Luulajassa sijaitsevat terästehtaansa.
Uudessa valmistusmenetelmässä rautamalmipohjaisessa teräksenvalmistuksessa perinteisesti käytetty polttoaine koksi korvataan sähköllä ja vedyllä.
– Uudistukset maksavat yhteensä 4,5 miljardia euroa. Ne vähentävät seitsemän prosenttia Suomen ja kymmenen prosenttia Ruotsin hiilidioksidipäästöistä, kertoo SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.
SSAB:n suunnittelemat ”mini-mill” -terästehtaat ovat kooltaan muuta kuin miniluokkaa. Raahen uudella terästehtaalla tulee olemaan sivumittaa puolitoista kilometriä.
Yhtä aikaa kahta tehdasta ei ryhdytä rakentamaan, vaan ne alkavat siellä, missä tarvittavat asiat ovat ensin kunnossa. Vaatimuksina ovat riittävän sähkönsaannin turvaaminen 400 kilovoltin linjalla ja ympäristöluvan saaminen.
"Ruotsin pitäisi ottaa oppia Suomen lupakäsittelystä"
Raahen terästehtaan rakentaminen alkoi 60 vuotta sitten, ja nyt sillä on edessään historiansa suurin muutos.
Teräsyhtiö SSAB on valmis investoimaan Raahen terästehtaaseen yli kaksi miljardia euroa. Sen verran arvioidaan maksavan tuotantotavan muutos fossiilisesta energiasta hiilivapaaseen tuotantoon.
Raahessa torstaina vieraillut SSAB toimitusjohtaja Martin Lindqvist vakuutti, että päästöraskas teknologia uudistetaan jo vajaassa kymmenessä vuodessa Perämeren molemmin puolin. Luulajassa hintalappu on samaa luokkaa kuin Raahessa.
Jättihankkeen tahti voi olla nopeampikin, jos uuden teknologian kehitystyö etenee suunnitellusti ja lupa- ja energia-asiat saadaan ratkaistua ajoissa.
– Tehtaan rakentamiseen menee aikaa 2–2,5 vuotta, mutta jos me pääsemme rakentamaan ensimmäistä laitosta suunnitellusti vuonna 2026, niin siitä voi laskea milloin toinen voisi olla valmis.
SSAB:n tavoite on vuodessa 2030, mutta kumpi rakennetaan ensin Raahe vai Luulaja?
Toimitusjohtajan mukaan hankkeita valmistellaan rinnakkain, mutta Suomen suunnitelmat, lupaprosessi ja eri osapuolten toiminta niihin liittyen saavat suitsutusta ruotsalaisyhtiön johtajalta.
– Patistan ruotsalaispäättäjiä ottamaan oppia Suomesta, jossa lupakäsittely on paljon sujuvampaa ja nopeampaa. Se on meillä (Ruotsissa) aivan liian hidasta.
Lindqvistin mukaan esimerkiksi ympäristölupa- ja voimalinja-asioissa ero voi olla jopa vuosia. Toimitusjohtaja kiittelee muun muassa Raahen terästehtaan tarvitseman 400 kilovoltin voimalinjan valmistelun ripeää etenemistä.
SSAB:n Euroopan divisioonan johtajan Olavi Huhtalan mukaan se, kumpi saa uuden tehtaan ensin, ei ole ratkaisevaa.
– Tästä keskustellaan nyt paljon, mutta tärkeintä on se, että tuotanto uudistetaan sekä Luulajassa että Raahessa.
Ruotsalaisyhtiön tavoitteena on tehdä päätös ensimmäisestä investointikohteesta vuonna 2024.
Raportti: SSAB:lla merkittävä rooli hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
Uusi tuotantotapa vaatii enemmän fossiilivapaata sähköä. Lindqvist uskoo, että pohjoisella alueella sähköä on tarjolla riittävästi.
– On järkevämpää käyttää sähköä tuotteiden jalostamiseen kuin myydä sitä pelkkänä sähkönä muualle, painottaa Lindqvist.
Lindqvist korostaa myös fossiilivapaan tuotannon merkitystä ilmastolle. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Merit Economicsin keväällä 2022 julkaiseman raportin mukaan Suomen on vaikea päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin ilman SSAB:n toimia.
SSAB:n esimerkki on saanut muutkin teräksentuottajat kiinnostumaan fossiilivapaasta teräksestä. Kiinnostusta vauhdittaa asiakkaiden, kuten Volvon, Mercedeksen ja Cargotecin halu saavuttaa ilmastotavoitteet.
– Fossiilivapaan teräksen tuotanto ei ole kannattavaa yksin SSAB:lle, vaan se on kannattavaa myös ilmastolle ja loppukäyttäjille. Tämä on win-win-win-tilanne, sanoo Martin Lindqvist.
Hämeenlinnassa siirrytään maakaasusta sähköön
SSAB:n Hämeenlinnan tehtailla on jo päätetty 12 miljoonan euron uuni-investoinnista. Samalla tehdas korvaa maakaasun käytön sähköllä. Lisääntyvää sähkönkäyttöä varten tehtaalle rakennetaan uusi 110 kilovoltin voimalinja. Uudistus vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä noin viisi prosenttia.
Hämeenlinnan tehtaan naapurissa sijaitsevassa putkitehtaassa vanhoja trukkeja korvataan sähkökäyttöisillä trukeilla. Niistä neljä ensimmäistä on tulossa jo lähiaikoina, kertoo SSAB:n Euroopan divisioonan johtaja Olavi Huhtala.
– Sekä tuotannossa, että kuljettamisessa siirrymme entistä enemmän sähköistyvään maailmaan.
Vaikka tällä hetkellä puhutaan sähkön korkeasta hinnasta, se ei SSAB:ta pelota. Sähkön hinnan uskotaan normalisoituvan, kun kapasiteettia tulee lisää.
– Jos verrataan sähkön hintaa vaikka keskieurooppalaisiin kilpailijoihimme, me olemme heihin nähden edullisemmassa asemassa, toteaa SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.