Israelissa Likud-puolue ja Benjamin Netanjahun johtama oikeistoblokki nousi voittoon tiistaina järjestetyissä parlamenttivaaleissa. Netanjahu on toiminut kaikkiaan 15 vuotta Israelin pääministerinä. Se tekee hänestä maan historian pitkäaikaisimman pääministerin.
Tätä Netanjahu korosti myös vaalikampanjassaan, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ylelle.
– Netanjahu tykkää esittää itsensä varmana vaihtoehtona, joka osaa hoitaa ulkopolitiikan ja tulee toimeen ja saa asioita aikaiseksi kumppanimaiden kanssa.
Venäjä on yksi näistä kumppaneista. Maiden läheiset suhteet ovat nousseet tikunnokkaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa.
Israel on pyrkinyt taiteilemaan niin sanottuna neutraalina valtiona, eikä ole ottanut voimakkaasti kantaa Ukrainan puolesta.
Stewart muistuttaa, että asetelma on tuttu jo aiemmilta vuosilta, kun Venäjä aloitti sodan Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Netanjahu toimi silloin pääministerinä.
– Israel pitäytyi myös [Itä-Ukrainan sodasta] irti ja jatkoi läheisiä suhteita Venäjän kanssa lähinnä siksi, että Venäjä oli myös Syyriassa läsnä.
Vielä Venäjän tänä vuonna alkaneen suurhyökkäyksen alkuvaiheessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitteli Israelia välitysponnisteluista. Sittemmin ääni kellossa on muuttunut, ja Ukraina on vaatinut yhä voimakkaammin sanakääntein Israelilta apua ilmapuolustukseen.
– Israel on joutunut hankalaan tilanteeseen, jossa sitä arvostelevat kaikki, arvioi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Ylelle.
Suhde Putiniin muuttui taakaksi
Pitkän uran politiikassa tehnyt Netanjahu korosti aiemmin hyviä suhteitaan Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.
Kaksikko tapasi säännöllisesti ja suhteet olivat hyvät huolimatta Venäjän läheisestä suhteesta Israelin viholliseen Iraniin, kirjoittaa politiikan tutkija Mark N. Katz yhdysvaltalaisen ajatushautomo Atlantic Councilin sivulla.
Israelin ja Venäjän läheisiin suhteisiin vaikuttavat sekä Israeliin muuttaneiden entisen Neuvostoliiton alueen maiden kansalaisten suuri määrä että maiden yhteistyö Syyriassa.
Yhteistyöhön kuuluu esimerkiksi toimien koordinointia.
Syyriasta on tullut alueellinen valtataisteluiden näyttämö, jossa Israel käy niin sanottua sijaissotaa. Se esimerkiksi pyrkii iskemään Iranin Syyrian kautta lähettämiin asekuljetuksiin Hizbollah-liikkeelle Libanoniin.
Nyt Netanhajun vaalikampanjassa puhalsivat Venäjän suhteen eri tuulet. Netanjahu jopa lupaili, että hän tarkastelee Ukraina-kysymystä uudelleen, Lähi-idän tutkimuksen professori Juusola kertoo.
– Se [hyvä suhde Putiniin] on ulkopoliittisesti tullut taakaksi, Juusola toteaa.
Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, mitä Netanjahun vaalilupaus tarkoittaa käytännössä. Juusola ei kuitenkaan usko dramaattiseen muutokseen maan ulkopolitiikassa uuden hallituksen aikana.
Myös tutkija Stewart pitää mahdollisena, että Israel jatkaa oikeistohallituksen aikana "aidalla istumisen politiikkaansa".
Suuret muutokset Ukrainan sodassa tai Syyriassa, jossa Israel käy valtataistelua Iranin kanssa, voisivat muuttaa tilannetta.
– Israelin toimintavapauden kannalta Syyriassa on ollut oleellista, että Venäjä hyväksyy sen, Juusola toteaa puolestaan.
Kriittisiä äänenpainoja kotona ja ulkomailla
Israelissa on kuultu myös kriittisiä äänenpainoja maan asemoitumista koskien, vaikkakaan kritiikki ei ole noussut suureksi sisäpoliittiseksi kysymykseksi.
– Meidän tulisi toimia arvojemme mukaisesti: demokraattiset maat Euroopassa ja Yhdysvalloissa vastustavat Venäjän aggressiota Ukrainaa vastaan, Israelin entinen tiedustelupäällikkö Amos Yadlin totesi Deutsche Wellen haastattelussa lokakuun loppupuolella.
Tähän asti apu on ollut pitkälti humanitaarista. Sen lisäksi Israel on lähettänyt Ukrainaan muun muassa kypäriä ja suojaliivejä.
Yadlin on pitkään sanonut, että Israelin pitäisi tehdä enemmän auttaakseen Ukrainaa. Syy on siinä, että Israelin vihollinen Iran toimittaa Venäjälle asejärjestelmiä.
Sotaa tarkkaileva yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute For The Study of War (ISW) arvioi tällä viikolla, että Venäjän riippuvuus iranilaisista asejärjestelmistä todennäköisesti vain kasvaa.
Iranin ja Venäjän syventyvä sotilaallinen yhteistyö on Israelin kannalta ongelmallista, sanoo Juusola.
– Se luo paineita siihen suuntaa, että Israelin pitäisi valita puolensa. Sitä se on ilmeisen haluton tekemään.
Israel on Yhdysvaltojen läheisin liittolainen Lähi-idässä, mutta se ei ole liittynyt Yhdysvaltojen johtamaan Venäjän-vastaiseen rintamaan. Tämä on aiheuttanut Yhdysvalloissa suuttumusta. Paine puolen valitsemiselle voi kasvaa pian lähitulevaisuudessa.
– Se riippuu myös näistä Yhdysvaltojen välivaaleista, minkä verran Yhdysvalloilla on halua ja kapasiteettia tässä suhteessa painostaa Israelia, Juusola sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 6.11. klo 23:een saakka.
Lue myös: