Kahdeksan viime vuotta ovat kaikki olleet maailman tilastoidun ilmastohistorian kuumimmat, kertoo YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n julkaisema uusi raportti.
Tutkijat arvioivat, että maailman keskimääräinen lämpötila on noussut jo 1,15 astetta teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.
Maailman maat ovat sopineet, ettei ilmasto saisi lämmetä enempää kuin 1,5 astetta. Tutkijoiden mukaan tavoitteessa pysyminen alkaa vaikuttaa epätodennäköiseltä.
YK:n pääsihteerin António Guterresin mukaan ilmaston tilaa kuvaava raportti kertoo "ilmastokaaoksesta", jossa ilmasto muuttuu katastrofaalisella tahdilla.
Merten lämpeneminen ennätyksellisen nopeaa
Raportti varoittaa ilmaston kuumenemisen vaikutuksesta jäätikköjen katoamiseen, merenpinnan kohoamiseen ja ennätyksellisiin helleaaltoihin.
Euroopan Alpeilla rikottiin viime vuonna jäätiköiden sulamisennätykset. Koko vuoristossa jäätiköiden paksuudesta hävisi keskimäärin 3–4 metriä, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2003.
Vuosina 2001–2022 jäätikköjään tilavuus Sveitsissä laski yli kolmanneksen.
Jäiden kiihtyvä sulaminen vaikuttaa merenpinnan nousuvauhtiin, joka on kaksinkertaistunut vuodesta 1993. Tänä vuonna nousu oli ennätykselliset 10 millimetriä tammikuuhun 2020 verrattuna. Pelkästään viimeisimpien kahden ja puolen vuoden nousun osuus on 10 prosenttia koko 30-vuotisen mittaushistorian kohoamisesta.
Merien lämpeneminen on ollut erityisen nopeaa kahden viime vuosikymmenen aikana, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Merten ylemmät kerrokset jatkoivat lämpenemistään ennätystasolle vuonna 2021.
Euroopassa koettiin äärimmäisiä lämpötiloja
Kuumenemisesta johtuvia sään ääri-ilmiöitä on nähty kaikkialla maailmassa. Ennätyksellisestä kuivuudesta on kärsitty Itä-Afrikassa, jonka sademäärä on ollut keskimääräistä pienempi neljänä peräkkäisenä sadekautena. Jatkuvan kuivuuden ja muiden pahentavien tekijöiden seurauksena arviolta 18,4–19,3 miljoonaa ihmistä kärsi ruokakriisistä ennen viime kesäkuuta.
Pakistanissa ainakin 1 700 ihmistä kuoli ja 33 miljoonaa ihmistä sairastui, kun helleaallon jälkeiset kesän ennätyssateet johtivat laajoihin tulviin.
Pohjoisella pallonpuoliskolla oli kuluvana vuonna poikkeuksellisen kuumaa ja kuivaa. Kiinaa koetteli mittaushistorian laajin ja pisin helleaalto ja toiseksi kuivin kesä koskaan.
Myös Euroopassa koettiin äärimmäisiä lämpötiloja. Esimerkiksi Britanniassa mitattiin uusi kansallinen ennätys heinäkuussa, kun lämpötila ylitti ensimmäistä kertaa yli 40 astetta.
Kuumuus johti kuivuuteen ja metsäpaloihin. Euroopan jokien, kuten Reinin, Loiren ja Tonavan, pinnat putosivat kriittisen matalalle tasolle.
Lisää aiheesta: