TUKHOLMA Pääministeri ja Maltillisen kokoomuksen johtaja, Ulf Kristersson on liputtanut Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta näkyvästi. Maaliskuussa Kristersson ilmoitti, että jos oikeisto voittaa syyskuun vaalit, hän on valmis lähettämään Ruotsin Nato-hakemuksen pikavauhtia tuloksen selvittyä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-hakemus saivat kuitenkin myös Ruotsin sosiaalidemokraatit jo toukokuussa Nato-jäsenyyden kannalle. Valtiopäiväpuolueista vain vihreät ja vasemmistopuolue vastustavat Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Mutta suhtautumisessa Natoon on aste-eroja, sen on vallanvaihto syyskuun vaalien jälkeen osoittanut.
Ruotsin sosiaalidemokraatit ilmoittivat oman Nato-päätöksensä yhteydessä, että ehdot ovat samat kuin Norjalla ja Tanskalla aikoinaan: ei ydinaseita eikä pysyviä tukikohtia Ruotsiin. Tämän demarijohtaja ja pääministeri Magdalena Andersson totesi myös toukokuun puolivälissä valtiopäiväkeskustelussa.
Siksi varsinkin Ruotsin sosiaalidemokraattien korviin uusien kokoomusministerien eli pääministeri Kristerssonin, ulkoministeri Tobias Billströmin ja puolustusministeri Pål Jonsonin haastattelut ovat olleet karua kuultavaa.
Jonson sanoi toissa viikolla Suomen vierailullaan Ylen haastattelussa, ettei Ruotsilla ole mitään ennakkoehtoja tai varaumia. Samaa ovat sanoneet myös Kristersson ja Billström.
Ja muodollisesti niin onkin, sillä ehdoista tai toiveista esimerkiksi ydinaseisiin tai pysyviin tukikohtiin liittyen neuvotellaan vasta sitten kun jäsenyys on hyväksytty.
Mutta viime viikkojen haastattelut ovat osoittaneet, ettei Kristerssonin hallitus halua varaumia tai ehtoja. Sekä pääministeri, ulkoministeri että puolustusministeri vetoavat Suomeen: Ruotsi tekee kuten Suomi.
Ja kuin varmemmaksi vakuudeksi puolustusvoimien komentaja Micael Bydén tuli viikko sitten julkisuuteen omilla suosituksillaan uudelle hallitukselle. Hänestä Ruotsin ei pidä asettaa ehtoja tai rajoituksia esimerkiksi ydinaseille Ruotsin maaperällä.
Mielenkiintoista nähdä, miten kovaan kritiikkiin sosiaalidemokraatit äityvät, kun asia aikanaan käsitellään valtiopäivillä. Kevään poikkeuksellisen laaja ulkopoliittinen yksituumaisuus voi olla koetuksella.
Kehotus noutaa Isis-naiset ja lapset leireiltä
Vallanvaihto näkyy myös suhtautumisessa Turkin asettamiin Nato-ehtoihin.
Ruotsin radion lauantaisessa haastattelussa ulkoministeri Billström linjasi selkeästi, että Ruotsin suhtautuminen Syyriassa toimiviin kurdijärjestöihin on edellishallitusta tiukempi, aivan kuten Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on toivonutkin.
Kyse on Syyrian kurdien taistelujärjestöstä YPG:stä ja sen poliittisesta haarasta PYD:stä. Erdoganin mielestä YPG ja PYD ovat samanlaisia terroristijärjestöjä kuin Kurdistanin työväenpuolue PKK. Esimerkiksi EU:n terrorijärjestölistalta PKK löytyy, mutta YPG ja PYD eivät.
Sosiaalidemokraattisen hallituksen linjaan vaikutti varmasti se, että se oli riippuvainen yhden kansanedustajan, kurditaustaisen Amineh Kakabavehin tuesta. Mutta taustalla saattoi olla myös se, että Syyrian kurdit ovat taistelleet terroristijärjestö Isisiä vastaan, mistä länsi on ollut pelkästään hyvillään.
Nyt Kakabaveh ei ole enää valtiopäivillä, eikä hänen äänestään tarvitse välittää. Mutta Ruotsin uuden ulkoministerin linjaukset ovat kiirineet myös Syyrian kurdien korviin.
Sapekas vastaus Billströmin haastatteluun tuli heti viikonloppuna Ruotsin TV4:n uutisissa. PYD:n edustajan Shiyar Alin mielestä Ruotsi saisi hakea kansalaisensa pois kurdien valvomilta Isis-leireiltä, jos kerran pitävät kurdijärjestöjä näin kelvottomina.
Kristerssonin hallitus on nyt siis myöntynyt Erdoganin vaatimuksiin kurdijärjestöjen tuomitsemisesta.
Tiistain neuvottelujen ydinkysymys kuuluukin: aikooko Ruotsi myöntyä myös luovuttamaan Ruotsissa oleskelevia henkilöitä, joiden nimiä on kymmenittäin Erdoğanin "terroristilistalla"?
Kenen ulkopolitiikkaa?
Ruotsin uudessa hallituksessa on kolme porvaripuoluetta eli maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit. Se tekee tiivistä yhteistyötä hallituksen ulkopuolisen puolueen ruotsidemokraattien kanssa.
Neljä puoluetta kirjoitti hallitusneuvottelujen viikkoina seitsenkohtaisen Tidö-sopimuksen siitä, miten yhteistyötä tehdään.
Sopimuksessa ei ole mitään mainintaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ruotsidemokraattien mielestä on selvää, että myös ulkopolitiikasta päätetään neljän puolueen kesken.
Ulkoministeri Tobias Billström korosti radiohaastattelussa, että ulkopolitiikasta päättävät hallituspuolueet. Eli siis neljän sijasta kolme.
Sosiaalidemokaatit julistivat vaalitaistelun viime metreillä ruotsidemokraatit ulkopoliittisesti epäluotettaviksi. Yhtenä perusteluna pidettiin sitä, ettei puheenjohtaja Jimmie Åkesson suostunut valitsemaan kumpi hänelle oli mieluisampi suurvaltajohtaja: Venäjän Vladimir Putin vai Yhdysvaltojen Joe Biden.
Lehtijutuissa epäiltiin myös, ettei Yhdysvallat anna Ruotsille jatkossa kaikkea tiedustelutietoa, koska ei luota ruotsidemokraatteihin.
Kristerssonin matka Turkin Ankaraan ei ole ulkopoliittinen tulikoe vain hänelle itselleen, vaan myös Ruotsin uuden hallituksen ulkopolitiikalle.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 9.11. klo 23 saakka.
Lue lisää:
Turkin Erdoğanin ja Naton Stoltenbergin tapaaminen päättyi – Nato-keskusteluissa ei läpimurtoa
Nato lisää painetta Turkkia kohtaan – ensi viikosta voi tulla tutkijan mukaan ratkaiseva
Ruotsin uusi pääministeri matkustaa Turkkiin neuvottelemaan Nato-jäsenyydestä