Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: Haluaako Suomi tietoisesti rikkoa saamelaisten ihmisoikeuksia?

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toivoo, että laki etenee eduskuntaan hallituksen erimielisyyksistä huolimatta.

Näin saamelaiskäräjien puheenjohtaja kommentoi lakiesityksen jarrutusta
  • Linda Tammela
  • Eelis Rytkönen

Saamelaiskäräjälain uudistus uhkaa jäätyä hallituksen erimielisyyksiin. 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso pitää tilannetta vakavana, mutta toivoo, että lakiesitys etenee eduskuntaan. Juuso muistuttaa, että lakiesityksissä on paljolti kyse myös ihmisoikeuksista.

Lakiesitys pitäisi jättää ensi viikolla, jos uusi laki aiotaan sorvata tällä hallituskaudella.

Esitys uudesta laista pantiin kuitenkin pöydälle tänään valtioneuvoston istunnossa hallituspuolue keskustan ministerin aloitteesta. Keskusta vastustaa esitystä uudesta saamelaiskäräjälaista. 

– Onhan se hyvin omituista, että meillä on ihmisoikeusloukkaustilanne päällä Suomessa. Nyt on kysymys siitä, haluaako Suomi tietoisesti rikkoa saamelaisten ihmisoikeuksia, Juuso sanoo. 

Lakimuutos muuttaisi muun muassa sitä, keitä hyväksytään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Vaaliluetteloon merkityillä on oikeus asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleihin ja äänestää niissä. Jos uusi lakiesitys hyväksytään, vaaliluetteloon hyväksymisessä eniten painaisi kielikriteeri. Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia alkuperäiskansa saamelaisten kohtelusta ja ihmisoikeuksien rikkomisesta muun muassa YK:lta. Saamelaiskäräjälain päivittämistä pidetään yhtenä tärkeimmistä saamelaisten ihmisoikeuksia edistävistä asioista kansainvälisestikin. 

Ihmisoikeuksien lisäksi Juuso näkee vaakalaudalla olevan Suomen kansainvälinen maineen ja uskottavuuden. 

– On aika epämoraalista toimia tavalla, jossa suomi lupaa alkuperäiskansojen oikeuksien toteuttamista, mutta silloin kun pitäisi toimia niin jänistetään.

Juuson mukaan saamelaiskäräjälain muuttamiseen tähtäävä prosessi on vaikuttanut oudolta saamelaisten näkökulmasta. Hän ei usko, että lakiesityksen käsittelemiselle on estettä saamelaiskäräjien aikataulujen vuoksi. 

– Kyllähän saamelaisilla täytyy olla oikeus myös eduskunnan osalta tietää, että ketkä saamelaisten oikeuksia tukevat, hän sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 11.11. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Analyysi: Marinin hallituksessa syntyi ilmiriita saamelaiskäräjistä – yhteenotto kertoo luottamuspulasta hallituspuolueiden välillä

Hallitukseen repesi ilmiriita saamelaiskäräjälaista – Saarikko synkkänä: Kävimme viisikossa tiukan keskustelun hallituksen toimintakyvystä

Jo kolmas hallitus kiistelee, kuka saa päättää saamelaisten asioista – Sissi Jomppasesta, 20, tuntuu kuin laki olisi ollut jumissa aina