Riitainen hallitus on päässyt sopuun viimeisistä vaalikauden aikana eduskunnalle annettavista lakiesityksistä. Saavuttaakseen sovun hallitus kuoppasi monta kiistanalaista esitystä.
Aiemmin hallituksessa sovituista esityksistä antamatta jäävät esimerkiksi arvonnousuvero, työttömyysturvan euroistaminen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan verovähennys sekä kokeilu alueellisesta opintolainahyvityksestä. Myöskään ruuhkamaksujen käyttöönotto ei etene.
Eduskunta ja hallitus sopivat aiemmin, että tällä vaalikaudella käsiteltävät esitykset on annettava eduskunnalle viimeistään tänään, jotta niiden käsittelyyn jää riittävästi aikaa. Käsittelemättä jäävät esitykset raukeavat vaalikauden päätteeksi keväällä.
Eduskuntaan lähtevät esitykset, joista ei ollut suurempaa riitaa: esimerkiksi sote-uudistuksen rahoitukseen ja biopolttoöljyn käytön edistämiseen liittyvät esitykset.
Hyvinvointialueet menettävät suunniteltua vähemmän rahaa. Tämä hyödyttää erityisesti väestömäärältään suuria hyvinvointialueita.
Sopu on myös siitä, että yliopistosairaaloiden rahoitukseen tulee vuonna 2024 uusi elementti, jota ei vähennetä hyvinvointialueiden rahoituksesta. Raha ohjataan yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille.
- Muun muassa nämä esitykset hallitus kuoppasi: Arvonnousuvero, työttömyysturvan euroistaminen, alueellisen opintolainan hyvitys, tki-toiminnan verovähennys, ruuhkamaksujen käyttöönotto, ammatillisten ja lukio-opintojen ristiinopiskelun helpottaminen.
- Nämä esitykset etenivät: Saamelaiskäräjälaki, sote-rahoitusta koskevat lait, biopolttoöljyn käytön edistäminen.
Useita aiemmin sovittuja esityksiä kaatui loppumetreillä
Hallituspuolueet päätyivät neuvotteluissa kaatamaan useita toisilleen tärkeitä ja aiemmin sovittuja esityksiä.
Keskustan halu kaataa joitakin lakiesityksiä johti lopulta myös siihen, että sille itselleen tärkeä alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu ei toteudu. Tämä olisi helpottanut syrjäseuduille muuttavien valmistuneiden taloutta.
Keskustan vastustus käynnisti loppuvaiheen kaupankäynnin, jossa useiden lakiesitysten kohtalo oli kytketty toisiinsa.
Maastapoistumisveroksikin kutsutun arvonnousuveron tarkoituksena oli pystyä verottamaan omaisuuden myyntivoittoja Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa. Vero oli vasemmistopuolueille tärkeä, mutta keskusta, ja myös valtiovarainministeriö, pitivät esitystä huonona.
Ansiosidonnaisen euroistaminen taas oli tärkeä keskustalle ja RKP:lle. Kyseessä oli hallituksen aiemmin sopima työllisyystoimi. Siinä ansiosidonnaisen työssäoloehto sidottaisiin tienattuihin euroihin nykyisten viikkotuntien sijaan. Euroistaminen oli hankala paikka vasemmistoliitolle ja SDP:lle, sillä se saattaisi leikata tuloja osalla pätkätyöläisistä.
Lisäksi myöskään tutkimus- ja kehittämistoiminnan verovähennys ei etene. Sen oli tarkoitus toimia porkkanana, joka kannustaisi yrityksiä satsaamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Esitys kaatui, vaikka siitä oli sovittu kaikkien puolueiden kesken parlamentaarisesti.
Saamelaiskäräjälaki etenee
Sen sijaan eniten riitaa hallituksen sisällä viime aikoina aiheuttanut esitys saamelaiskäräjälaista etenee eduskunnan käsittelyyn. Hallituspuolue keskusta vastustaa lakia, joten esitys tarvitsee taakseen tukea myös oppositiosta.
Vaikeuksia voi olla edessä muutenkin. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) on arvioinut, että valiokunta ei välttämättä ehdi käsitellä lakia aikataulussa.
Hallituksen viimeisiä esityksiä käsiteltiin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johtamassa ministeriryhmässä, niin kutsutussa varjoviisikossa. Viimeisten viikkojen aikana työ varjoviisikossa jumiutui pahoin hallituksen kiistojen takia. Muista hallituspuolueista syytettiin keskustaa hallitusyhteistyön jumittamisesta alhaisten kannatuslukujen takia.
Hallituksen umpisolmu avautui tiistai-iltana hallituksen johtoviisikon kokouksessa. Kokoukseen osallistuneet kuvasivat henkeä rakentavaksi.
Lisää aiheesta:
Saamelaiskäräjälaki eteni eduskuntaan vaikka keskusta vastusti – lain kohtalo on opposition käsissä