Venäjä ei tule katsomaan hiljaa sivusta, jos EU päättää ohjata venäläisiltä jäädytettyjä varoja Ukrainan auttamiseksi.
– Kyllä Venäjä varmasti pyrkisi siihen reagoimaan, sanoo Venäjän kauppaa tutkiva vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista.
Suomessa eilen sunnuntaina vieraillut Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki esitti, että venäläisiltä jäädytetyt varat pitäisi takavarikoida ja käyttää ukrainalaisten hyväksi.
EU:ssa pohditaankin, miten se olisi mahdollista tehdä.
Operaatio olisi valtavan suuri ja historiallinen.
– Etenkin, jos se kattaa Venäjän keskuspankin ja Venäjän finanssiministeriön jäädytetyt varat. Tällä hetkellä ajateltuna kysehän on Venäjän keskuspankin, Venäjän valtion laillisesti omistamista varoista, toteaa Solanko.
Venäjä ei pystyisi tekemään vastaavaa operaatiota EU-maita kohtaan.
– Varmaan monenlaista kiusaa ja harmia pyrittäisiin tällaisen päätöksen tekijöihin kohdistamaan, Solanko arvioi.
Suomessa on jäädytetty kaikkea mahdollista
Suomessa ulosottoviranomaiset ovat jäädyttäneet EU:n pakotelistalle joutuneilta lähes kaikkea, mitä henkilö, yritys tai yhteisö voi omistaa.
– Käteistä rahaa, tilivaroja, erilaisia saatavia, kiinteistöjä, asunto-osakeyhtiöiden osakkeita, erilaisia yhtiöosuuksia, ajoneuvoja ja kulkuvälineitä, luettelee Ulosottolaitoksen johtava kihlakunnanvouti Aki Virtanen erityistäytäntöönpanon toimintayksiköstä.
"Venäjä on vastuussa myös taloudellisesti"
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi eilen Puolan pääministerin vierailun yhteydessä toivovansa, että EU löytää keinot jäädytettyinä olevien varojen ohjaamiseen Ukrainalle.
Samaa toivoo myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
– Se olisi oikeudenmukaista ja perusteltua. Venäjä on aiheuttanut Ukrainassa mittaamattoman tuhon ja on siitä vastuussa myös taloudellisesti. On kuitenkin perusteltua, että tällaiset ratkaisut tehdään EU:ssa yhteisesti, Saarikko sanoo.
Venäjällä ymmärretään, etteivät jäädytetyt varat aivan heti palaudu Venäjälle, arvioi tutkija.
– Niihin suhtaudutaan sillä tavalla, että eivät ne ainakaan pitkään, pitkään aikaan tule olemaan Venäjän käytettävissä. Joku sellainen asennoituminen niihin on nyt olosuhteiden pakosta otettu, sanoo vanhempi neuvonantaja Solanko.
Solanko arvioi, että Venäjän reaktio jäädytetyn varallisuuden takavarikointiin riippuisi myös siitä, tuettaisiinko varoilla Ukrainan sotatoimia vai ohjattaisiinko varat pelkästään Ukrainan jälleenrakantamiseen
Ukrainan jälleenrakantaminen tulee olemaan valtava ponnistus, joka tuoreimman arvion mukaan maksaa lähes 350 miljardia euroa.
Lisää aiheesta: