Kreikka on saanut osakseen viime aikoina voimakasta arvostelua säästöpäätösten viivyttelystä. Etenkin luottolukituksiltaan parhaat euro-maat, Suomi mukaan lukien, ovat osoittaneet kasvavaa epäluottamusta maan poliitikkojen kykyyn tehdä vaaditut leikkauspäätökset.
Mittasuhteita Kreikan tekemille ja vielä vaadittaville säästöille saa vertaamalla Kreikan säästöjä Suomen lama-ajan leikkauksiin. Muistissa on, ettei leikkauspäätöksiä nielty Suomessakaan kivutta laman ollessa syvimmillään 90-luvun alkuvuosina.
90-luvun laman tutkimuksessa meritoituneen Ilmarisen nykyisen talousjohtajan Jaakko Kianderin mukaan troikan vaatimat säästöt tulevina vuosina ovat ainutlaatuisia taloushistoriassa.
- Tämän kokoisista vuosileikkauksista ei ole juurikaan kokemuksia mistään sivistysvaltioista. Sitä voidaan tavoitella, mutta lopputulosta ei varmaan tulla saavuttamaan, että leikkaus on niin suuri, arvelee Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander.
Suomessa yli kuuden prosentin leikkaukset suhteessa bkt:een tarkoittaisivat osin julkisten palveluiden täydellistä alasajoa.
- Jos Suomessa yhtäkkiä leikattaisiin 15 miljardia julkisista menoista pois, niin se olisi aikamoinen teurastus. Aika monet julkiset palvelut ja tulonsiirtojärjestelmät saisi lakkauttaa lähes kokonaan, pohtii Kiander.
Kreikan kasvunäkymät huonot
Valittu säästöpolitiikka jatkuu Kreikassa aina vuoteen 2020. Tälläkin aikataululla maan tulee saada aikaan tasainen yli kahden prosentin talouskasvu Alle kahden prosentin kasvulla tavoite velkakestävyyden saavuttamisesta vuonna 2020 karkaa jopa kymmenen vuoden päähän vuoteen 2030.
Kreikan ongelmana on maan viennin pieni, noin viidenneksen osuus kokonaistuotannosta. Leikkauspolitiikka puolestaan kuristaa kreikkalaisten kulutusmahdollisuuksia, minkä vuoksi kotimarkkinoiltakaan ei ole odotettavissa lyhyellä aikavälillä kasvuapua.
- Kreikan pelastus voisi olla se, että se houkuttelisi ulkomaista yksityistä pääomaa tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Sillä tavalla Kreikka vois päästä tästä tilanteesta ulos. Mutta Kreikan toimethan eivät ole parantanet luottamusta ja päinvastoin pääoma pakenee maasta. Siinä mielessä tilanne menee vain huonompaan suuntaan, arvioi Jaakko Kiander.
Kianderin mukaan leikkauspolitiikka ajaa maan talouden niin alas, että vuosikymmenen loppupuolella Kreikan taloudessa voidaan nähdä isojakin kasvulukuja. Tähän kuluu kuitenkin vielä vuosia, joidenka aikana Kreikalta vaaditaan ennekokemattomia talouspäätöksiä.