On arvioitu, että Suomessa on pelkästään 1300 koulua, joissa on välitön korjaustarve homeen ja kosteuden takia. Korjaustahti on kiihtynyt mutta korjaukset epäonnistuvat usein. Tämä käy ilmi Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa tehdystä diplomityöstä, jossa on selvitetty kuntien home- ja kosteusvaurioiden korjauksia.
- Päätöksenteko ja vastuu töistä on liiaksi hajautettu. Tieto myös kulkee huonosti. Korjaushankkeissa pitäisi olla yksi vetäjä, jolla olisi kaikki langat käsissä, sanoo Paavo Kero, tutkimuksen tekijä.
Pieniä korjauksia tehdään aika-ajoin, mutta ne harvoin poistavat ongelmia ja voivat tulla kalliimmaksi kuin kerralla tehty iso remontti. Kunnat syyttävät mielellään rahapulaa, mutta ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoot-hanketta vetävä Juhani Pirinen ei tätä niele.
- Joka kunnassa on nostokurki jossain päin ja uutta rakennetaan. Mutta kun on kyse vanhasta, korjaamiseen ei löydykään rahaa. Tämä on selvä arvovalinta.
Pirisen mukaan remonteissa myös tehdään vääriä valintoja kun haetaan säästöjä, joka taas synnytää virheitä.
Merkittäviä puutteita on myös tekijöiden ammattitaidossa. Valtio käynnisti 2010 kosteus- ja hometalkoot, jonka nimissä pyritään kehittämään muun muassa korjausrakentajien ammattitaitoa, sekä tehostamaan kuntokartoituksia.
- Korjauksien suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan lisää osaamista. Hankkeessa on työkalujen löytämisestä, joilla korjauksissa onnistuttaisiin nykyistä paremmin, ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo.