Maailman mangrovemetsät ovat huvenneet 20 vuoden aikana noin neljänneksen, mutta hupenemisvauhti on hidastunut. Tämä käy ilmi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n kartoituksesta, joka on tähänastisista kattavin.
Tutkimuksen mukaan maailmassa oli vuoden 2000 lopussa alle 15 miljoonaa hehtaaria mangrovemetsiä, kun 20 vuotta aiemmin määrä oli arviolta 19,8 miljoonaa hehtaaria.
Metsien hupenemistahti on kuitenkin hidastunut. Vuosina 1980 - 1990 se oli keskimäärin 1,7 prosenttia vuodessa, mutta vuosina 1990 - 2000 enää noin prosentin.
Mangrvemetsät elintärkeitä eläimille ja rannikkojen asukkaille
Mangrovemetsät kasvavat trooppisten ja subtrooppisten alueiden rannikoilla. Ne suojaavat rannikkoa eroosiolta sekä tarjoavat elinpaikan lukuisille eläinlajeille, nisäkkäille, liskoille, linnuille ja sammakkoeläimille.
Lisäksi mangrovepuut tuovat ravinteita mereen, mikä on välttämätöntä kala- ja äyriäislajien kukoistukselle.
Rannikkojen asukkaille mangrovemetsät tarjoavat myös muun muassa puuta, eläinten rehua, katto-olkia, hunajaa ja lääkkeitä.
Mangrovemetsien pahin uhka on tutkimusten mukaan väestönkasvu. Metsiä hakataan rakentamisen, riisinviljelyn ja kaupallisen kalastuksen tarpeiden takia.
FAO:n tuore mangrovemetsäkartoitus kattaa 121 maata. Vertailukohteena on tarkennettuna FAO:n ja YK:n ympäristöohjelman Unepin vuoden 1980 kartoitus, jossa mukana oli 51 maata.
Uudessa tutkimuksessa FAO:n keräämää tietoa on pyritty varmistamaan kyseisten maiden hallituslähteiltä, mangroveasiantuntijoilta, paikallisilta yhteisöiltä ja kansalaisjärjestöiltä kerätyillä tiedoilla.
YLE24