Riihisaari Maakuntamuseoineen on Suomen ensimmäinen rakennussuojelulailla suojeltu kohde. Vuonna 1965 asetettu suoja säästi Riihisaaren rakentamiselta. Ennen suojelua saareen suunniteltiin jopa uimahallia.
Mutta nyt suojelu haittaa Maakuntamuseon ja oheistoimintojen kehittämistä. Museo ja saaressa nniin ikään sijaitseva Metsähallituksen Saimaan luotokeskus Nestori kaipaisivat lisää tilaa. Myös kahvilaa ja erilaisia tapahtumia kaivataan.
- Kaikki tämmöinen toiminta tässä saaressa on mahdollista vain poikkeusluvalla ja sehän ei ole mikään pitkäjänteisen kehittämistyön edellytys, että me toimimme poikkeusluvilla, sanoo museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen.
Riihisaaresta parempi matkakohde
Olavinlinnan alueelle on juuri valmistunut ympäristösuunnitelma, mutta se on vasta alkua Riihisaarenkin kehittämiselle. Myös kaupunki toivoisi alueesta houkuttelevampaa kohdetta.
- Se on tällä hetkellä asemakaavoittamatonta aluetta eli sinne ei tällä hetkellä pysty rakentamaan yhtään mitään. Tarvitaan kesäravintola, myyntitapahtumia ja näyttelytiloja, että saataisiin sitä sellaisena monipuolisempana matkailukohteena kehitettyä. Se on ollut lähtökohta, listaa asemakaava-arkkitehti Päivi Behm.
Riihisaareen on pohdittu kolmenlaista suunnitelmaa. Rakennettaisiin uudisrakennuksia ja kevyitä siltoja, museomakasiiniin laajennus tai järjestettäisiin nykyisen museoon tilat kokonaan uudelleen. Vaihtoehtoja pohditaan teknisessä lautakunnassa heti pääsiäisen jälkeen.
Museovirasto vierastaa muutoksia
Ratkaiseva sananvalta historiallisen ympäristön kehittämisessä on Museovirastolla. Virasto suosittaa muutoksia lähinnä vain museomakasiinin sisällä. Kokonaan uudisrakentamista ei kuitenkaan tyrmätä.
- Näemme ihan mahdollisena pienempiä rakennusmassoja, joita Riihisaaressa on ollut kautta sen historian. Sellaiset siihen tänäkin päivänä varmasti soveltuisivat, sanoo intendentti Timo Kantonen.
Suuri vaikeus Riihisaaressa on, että sitä kautta ei pääse mihinkään. Niinpä moni ei sinne matkallaan poikkeakaan. Kauttakulkua saataisiin parilla kevyellä sillalla. Niillä yhdistettäisiin Martti Talvelan puistotie ja Tallisaari Riihisaareen. Museovirasto tyrmää ajatuksen.
- Me koemme ja asiakkaatkin kokevat, että tämä Riihisaari ja tämä museo ovat tavallaan niin kuin pussin perällä. Väkeä vaeltaa kesäisin 100 000 ja enemmänkin tuosta rantatieltä. Mutta ne menee ohi Olavinlinnaan ja pois Olavinlinnasta, sanoo museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen.
- Pidimme ainakin Tallisaaren ja Riihisaaren välistä siltaa varsin sopimattomana, vastaa puolestaan intendentti Timo Kantonen Museovirastosta.
Yhtä kaikki, Riihisaaren kehittämistä jatketaan. Lisärakentamiselle on myös historiallisia perusteita. Siitä Museovirastossa olaan samaa mieltä, kuin museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen.
- Voidaan osoittaa, että tässä saaressa on ollut vuosisatojen ja viimeisen vuosisadan aikana paljon hyvinkin erilaisia ja paljonkin rakennuksia. Tämä ei suinkaan ole ollut autio.