Mukana on ryhmän itse käsikirjoituksesta asti toteuttamia näytelmiä sekä uudempaa, näyttämöitä kiertävää tuotantoa.
Näyttelijä, käsikirjoittaja ja toimittaja Kaarina Hazard aikoo katsoa puolisen tusinaa näytöstä viikonlopun aikana. Valintavaiheessa hän ja Eino Saari saivat osan tarjolla olevista näytöksistä nähdäkseen dvd-tallenteena.
- Varmaankin kiinnitin huomiota jonkinlaiseen omavoimaisuuteen ja omaan makuun, että onko sitä seurattu. On aina ilo, kun ihmiset seuraavat omaa makuaan, pohtii Kaarina Hazard.
Hazard muistuttaa, että kesän lisäksi talvisaikaan harrastajateattereiden näytelmiä saisi kiertää vaikka työkseen, sillä innokkaita tekijöitä riittää. Suomessa on noin 500 harrastajateatteriryhmää. Näytelmäharrastuksen Hazard näkee lähestulkoon kansallisena piirteenä.
- Se on erikoinen piirre suomalaisissa, vähän kuin tango. Suomalainen, joka muuten pitää huolta siitä, että kaikki kulkevat samassa jonossa, pitävät omat paikkansa eivätkä muuten erotu, niin sitten on kansallisesti hyvin suosittu harrastus tämä näytteleminen. En ymmärrä, millä se selittyy, ehkä talkoohengellä, joka on niin rakas ja mieluisa.
Tarpeen näytellä ja tuoda itseään esiin voi toisaalta nähdä jo ikiaikaisessa tarinankerronnan perinteessä.
- Esiintyminen lähtee jo siitä, että kerrotaan vitsejä vuorotellen. Mistä sen tietää, ovatko kalliopiirroksetkin ihan muuta kuin jumalanpalvontaa tai muuta vakavaa toimintaa, vaikkapa härskejä vitsejä.
Yhteisöllisyys näkyy siinäkin, että mitä pienemmästä kylästä on kyse, sitä uskollisemmin käydään katsomassa, mitä näyttämölle on kulloinkin saatu aikaan. Sosiaalinen media ei Hazardin mielestä voi korvata sitä, että ollaan samassa tilassa kehoineen kaikkineen.
- Tämä on mahtava käyttöliittymä, tämä keho, Hazard innostuu.
Ammattilaisraati katsoo viikonlopun esitykset ja antaa niistä teatteriryhmille palautteet. Raadissa tällä kertaa ovat Kari Heiskanen, Niina Nurminen, Yrjö Juhani Renvall, Samuli Reunanen, Kirsi-Kaisa Sinisalo ja Suna Vuori.
Moni Näyttämöpäiville osallistuva ryhmä odottaa nimenomaan ammattilaisraadin palautetta festivaalin kohokohtana. Ryhmiä ei aseteta paremmuusjärjestykseen.
Onko harrastajateatteri liian säyseää?
Kaarina Hazardin ja Eino Saaren mielestä suomalainen harrastajateatteri on hyvätasoista, mutta luonteeltaan konservatiivista. Harrastajateatterikenttä kaipaisi heidän mielestään lisää kyvykkäitä ohjaajia ja itsenäistä ajattelua.
Työväen Näyttämöpäivillä esiintyvän, syrjäytymistä vastustavan tamperelaisen Legioonateatterin ohjaaja Timo Seppälä allekirjoittaa väitteen, mutta peräänkuuluttaa rohkeutta myös muilta kuin teatterin harrastajilta.
- Sitä kaivataan muuallakin yhteiskunnassa, ei ainoastaan harrastajateatterin parissa. Välillä tulee miettineeksi, ovatko teatterintekijät ja muutkin ihmiset lampaita, joita vain käskytetään toimimaan ohjeiden mukaan, Seppälä pohtii.
Kaarina Hazard ja Eino Saari toivovat valintaperusteluissaan harrastajakentältä omaperäistä ja kuritonta, aidosti haastavaa teatteritaidetta.
Legioonateatterin ohjaajan Timo Seppälän mielestä omaleimaisuus ja rajojen rikkominen ovat mainioita päämääriä kenelle tahansa teatterin tekijälle.
- Silloin kun rajoja rikotaan, on hyvä tietää, millaisia rajat ovat ja missä ne kulkevat, jotta omaperäisen ja hurjan teatterin tekemisestä ei tule itsetarkoitus, Seppälä muistuttaa.
Legioonateatteri vie Työväen näyttämöpäiville Kuningas Laukkajalka-näytelmän, joka kertoo äidinkaipuusta ja vanhemmuuden katoamisesta seurauksineen.
Työväen Näyttämöpäiville haki 54 esitystä, joista 11 valittiin mukaan.