Keskeisin uutuus on mahdollisuus vaatia pesänjakajaa, jos puolisot eivät kykene erottelemaan omaisuutta keskenään. Jos omaisuus jaetaan sovussa, ei pesänjakajaakaan tarvita.
Toinen muutos on oikeus hyvitykseen, jos on selvästi kartuttanut toisen omaisuutta.
- Jos rouva on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia ja mies tekee uraa, eron hetkellä asunto voi olla miehen nimissä ja kesämökki ja auto. Silloin mies saisi perusteetonta etua, sanoo perheoikeuteen perehtynyt professori Urpo Kangas.
Oikeusriitoja on ollut myös tapauksissa, joissa avomies on remontoinut avovaimonsa asunnon tai rakentanut naisen tontille talon. Puolisot voivat myös ostaa kodin yhteisiin nimiin, vaikka toinen antaisi rahoista 96 prosenttia ja toinen neljä.
Avoleskelle almuja
Jos leski uhkaa jäädä puille paljaille, hän voi saada harkinnanvaraista avustusta jäämistöstä, esimerkiksi määräaikaisen käyttöoikeuden asuntoon.
Laki pehmentää kuoleman vaikutuksia, mutta on luotu lähinnä kohtuuttomiin tilanteisiin. Koko lain idea onkin minimiturva pahimman varalta.
- Oikeutta perintöön, verovähennyksiin tai leskeneläkkeeseen ei tipu. Uuden lain jälkeenkään avoleski ei voi olla varma että saisi jotakin, Kangas muistuttaa.
Testamentista tai henkivakuutuksesta saatavista varoista menee lapsettomilla avopareilla edelleen tuplavero.
Ei enää tyystin vieraita ihmisiä
Lain piiriin tulevat vakiintuneet avoparit, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta yhdessä tai joilla on yhteinen lapsi - myös nais- ja miesparit. Käytännössä avoerolaki koskee eniten puolisoita, joilla on suuret tuloerot.
- On käsittämätöntä, miten suuria riskejä ihmiset avoliitossa ottavat, joilla on erilaiset tulot, siviilioikeuden professori Kangas päivittelee.
Joskus toki vain toinen haluaa naimisiin ja toinen ei. Tähän saakka avopuolisoita on kohdeltu kuin toisilleen vieraita ihmisiä.
Varallisuutta ei kuitenkaan panna jakoon heppoisin perustein. Pääsääntö on, että kumpikin pitää oman omaisuutensa. Avioliiton vahvoista tasajakoperiaatteista ollaan vielä kaukana. Parit voivat myös aina päättää keskenään toisin.
"Laista ei haittaa kenellekään"
Avoliitossa elää yli 600 000 suomalaista, eli joka viides perhe on avoliittoperhe. Niistä lähes puolessa on lapsia.
Vapaan liittonsa säätelyä pelkääville oikeusoppineella on terveisiä.
- Minä en kyllä näe että laista voisi olla kenellekään haittaa. Pikemmin pelkään, että tästä tulee mielikuva, että asiat ovat nyt niin hyvin ettei tarvitse enää mennä naimisiin, Kangas täräyttää.
Omaisuuden erottelukirjoja ja hyvitystä koskevia sopimuksia saa maistraateista. Vastaavia lakeja on jo voimassa muun muassa Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Uudessa-Seelannissa viiden vuoden yhdessäolon jälkeen pariin sovelletaan suoraan aviolainsäädäntöä.