Karvian kunta tukee talkoita lahjoittamalla väylän rakentamiseen tarvittavat kiviainekset sekä rakennustöissä käytettävän polttoaineen. Myös Varsinais-Suomen ELY-keskus on tukenut hanketta rahallisesti mm. lunastamalla väylän alle jäävät maa-alueet maanomistajilta.
ELY-keskuksen tieinsinööri Pauli Laivo arvioi talkootyön arvon olevan noin puolet koko hankkeen kustannuksista.
Perin harvinainen hanke
Pyöräteitä ole juurikaan tehty Suomessa talkootöin. Laivo muistaa aiemmilta vuosilta ainoastaan Kankaanpään Vihteljärvelle rakennetun 2,5 kilometrin väylän.
- Monessa tiepiirissä ollaan oltu sitä mieltä, ettei näitä talkoohankkeita saisi harrastaa ollenkaan ja esimerkiksi työn jälkeä on epäilty, Laivo paljastaa.
Entisessä Turun tiepiirissä talkootöihin on suhtauduttu kuitenkin eri tavalla. Teiden rakentamiseen tarkoitetut varat ovat vähissä ja Laivon mukaan turvallisuudellakin perusteltu hanke ei olisi toteutunut pitkään aikaan ilman talkootyötä.
- Eihän se näin saisi olla. Jos ihmiset ihan tosissaan haluavat kevyen liikenteen väylää niin paljon, että he haluavat sen itse jopa rakentaa, niin tuntuisi kyllä aika kohtuuttomalta kieltää se, Laivo toteaa.
Ammattitaitoa löytyy
Varsinais-Suomen ELY-keskus valvoo töiden etenemistä, jotta väylä vastaa tieinsinöörien vaatimaa laatua. Laivon mukaan näin suuren urakan toteuttaminen vaatii tekijöiltään ammattitaidon lisäksi myös järeitä työvälineitä sekä myös paljon halua ja yhteisöllisyyttä.
- On siinä hommaa. Se on kuitenkin tehtävä laadultaan sellaiseksi, että voimme ostaa sen valtion hoitoon. Siellä on kuitenkin niitä kaivinkoneurakoitsijoita, jotka ovat näitä hommia tehneet aikaisemminkin, joten en epäile ollenkaan, etteikö tämä homma onnistuisi, Laivo sanoo.