Perinteiset suomalaiset viljalajit eli vehnä, ohra ja ruis ovat keliaakikolle myrkkyä. Tilalla on käytettävä esimerkiksi riisi- ja perunajauhosta tai vaikkapa tattarista tehtyjä tuotteita. Takana ovat ne päivät, kun keliakiatuotteita piti etsiä myymälästä kissojen ja koirien kanssa.
- Kehitys on mennyt gluteenittomien tuotteiden puolella hyvin eteenpäin. Laatuhan on todella hyvä, ja valikoimaa on paljon. Tietysti riippuu myymälän koostakin tarjonta, toteaa Pohjois-Karjalan Keliakiayhdistyksen puheenjohtaja Hannu Ruokolainen.
Vaikka tuotteita riittää, huimaa hintataso keliaakikkoa. Keskimäärin gluteenittomat elintarvikkeet maksavat jopa viisinkertaisesti normaalituotteita enemmän. Lisäkustannuksia kertyy helposti noin 50 euroa kuukaudessa.
- Tuolla kun hyllyriviä kulkee, niin kyllä siinä äkkiä euro pyörähtää. Varsinkin pienituloisten ja eläkeläisten on todella tarkkaan mietittävä, minkä verran ostaa kerralla, tuskailee Ruokolainen.
Kela-korvaus herättää lähinnä huvitusta
Kansaneläkelaitos maksaa keliakiakorvausta kuukaudessa 21 euroa. Korvausta ei ole sidottu indeksiin, joten summa on junnannut jo pitkään paikallaan.
- Sillä ei monta jauhokiloa kyllä saa. 35-40 euroa kuukaudessa olisi jo huima parannus nykyiseen, laskelee Pohjois-Karjalan Keliakiayhdistyksen puheenjohtaja Hannu Ruokolainen.
Esimerkiksi pelkästään Itä-Suomessa on arviolta 3 000 diagnosoitua keliaakikkoa. Sairastavien määrän arvellaan todellisuudessa olevan moninkertainen. Suomen tasolla keliaakikkoja on hurjimpien arvioiden mukaan yli 100 000.
- Tietoisuus keliakiasta on lisääntynyt ja sitten toisaalta nuoremmat lääkärit ainakin tietävät ottaa tiettyjä kokeita, joiden perusteella keliakia löytyy, sanoo Ruokolainen.