Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Tv:n laulajakykykilpailut usein vain hetken huumaa

Television laulajakykykilpailut luovat mielikuvia ennen kuulemattomien lahjakkuuksien löytymisestä. Alun suuren hypetyksen jälkeen laulajien urat kuitenkin usein luisuvat alamäkeä. Levy-yhtiöt pyrkivät silti saamaan mahdollisimman suuren hyödyn kisaan osallistuvista laulajista.

Kuva The Voice of Finlandin -kotisivusta.
The Voice of Finland -laulukilpailun sopimusehdot ovat tv-formaatin määrittelemiä. Kuva: Nelonen

Suomen televisiossa keväällä nähtävät kaksi laulajakykyohjelmaa ovat yhden levy-yhtiön käsissä. Universal Music on mukana sekä Idolsissa että uudessa The Voice of Finland -ohjelmassa. Muusikkojen liitto aikoi aiemmin haastaa levy-yhtiön oikeuteen Voice-ohjelman kohtuuttomien sopimusoehtojen takia, mutta osapuolet pääsivät asiasta sopuun.

The Voice of Finland -kisaan osallistuville laulajille ehdotettiin alun perin sopimusta, jossa esimerkiksi tv-formaatin omistavalle hollantilaisyhtiölle olisi pitänyt maksaa saamastaan näkyvyydestä, vaikka se ei olisi kisassa menestynytkään. Muusikkojen liitto uhkasi levy-yhtiö Universalia oikeustoimilla, minkä jälkeen sopimusehtoja muokattiin uuteen uskoon.

- Ei se sopimus ole vieläkään kohtuullinen, jos Universal voi ennen ensimmäisen pihauksen päästämistä päättää, minkälaisia sopimuksia tehdään ja minkälaisilla ehdoilla, sanoo Muusikkojen liiton lakimies Lottaliina Lehtinen.

Universal Musicin mukaan tarkoituksena on tehdä artistien kanssa mahdollisimman pitkä yhteinen ura.

- Kyseessä on kansainvälinen formaatti, jossa on tietyt kansainväliset sopimusehdot. Tiettyjä sopimuskohtia muokattiin Suomeen sopivammiksi, mutta kaikilla on yhteneväiset ehdot ja ne ovat käytännössä hyvin samanlaiset kuin mitä meillä on normaaleissa artistisopimuksissa, sanoo Universalin toimitusjohtaja Jarkko Nordlund.

Muusikkojen liiton lakimiehen Lottaliina Lehtisen mukaan tällaisia sopimuksia tarjotaan, koska levy-yhtiöt eivät luota saavansa enää tuloja pelkästä artistien levymyynnistä. Sopimuksista pyritäänkin tekemään mahdollisimman kattavia, jolloin musiikin lisäksi mukana ovat esimerkiksi keikkailu ja oheistuotemyynti.

”Toi tähteys ja toi karisma on aivan mieletöntä”

Levy-yhtiö Universal uskoo, että keväällä nähtävät kaksi laulajakykykilpailua nostavat esiin uusia suomalaistähtiä ja kiinnostavat tv-yleisöä.

- Molemmat tuovat musiikin ja musiikkiviihteen televisioon. Ne osaltaan nostavat myös koko musiikkialaa. Kevään aikana televisiossa on musiikkia varmaan enemmän kuin koskaan, hehkuttaa toimitusjohtaja Jarkko Nordlund.

Populaarimusiikkiohjelmien tuottaja Pekka Laine Yleltä näkee asian toisin.

- En usko, että nämä ohjelmat rikastuttavat musiikkibisnestä tai musiikkikulttuuria pidemmällä aikajänteellä. Ne luovat sellaisen hetken hybriksen ja viihdyttävät kansalaisia. Ei täältä tule mikaelgranlundeja tai huippujalkapalloilijoita tai mielettömiä kansainvälisesti potentiaalisia laulajatähtiä määräänsä enempää.

Laineen mukaan nämä ohjelmat luovat mielikuvan siitä, että on löydetty uusia lahjakkaita laulajia, vaikka näin ei välttämättä olekaan.

- Esimerkiksi koko ajan puhutaan, että sä olet aivan uskomaton, siis toi tähteys ja toi karisma, mitä susta säteilee niin se on jotain aivan mieletöntä. Jos katsoo esimerkiksi Amerikan X Factoria, niin siinäkin koko ajan puhutaan, että Elviksen jälkeen ei ole tullut mitään vastaavaa kuin sinä. Silti kaikki tietävät, että eihän se ihan näin ole, Laine sanoo.

Pekka Laine kuitenkin näkee, että Idolsin kaltaisilla ohjelmilla on ollut suomalaiselle musiikkikulttuurille myös jotain hyvää annettavaa.

- Suomen tapauksessa on noussut pinnalle artistityyppejä, joiden esiin nostaminen voisi olla muuten aika hankalaa. Tällaisia ovat poplaulajat kuten Antti Tuisku ja Anna Abreu.