Siltainsinööri Jouko Karjalainen sanoo, että sillat mitoitetaan kestämään Lapin olosuhteita. Aurajoen ylittävää Myllysiltaa hän pitää erityistapauksena.
- Vaikeahan se on sanoa mitään näkemättä sillan piirustuksia, mutta kuuleman mukaan jäät ovat siellä painaneet sillan maatukia, hän arvioi varovasti.
Lapin sillat ovat keskimäärin muuta maata paremmassa kunnossa, koska liikennemäärät ovat pienempiä ja tiesuolaa käytetään vähemmän kuin etelässä.
Kuntoa tarkaillaan
Siltojen kuntoa on tarkkailtu 1970-luvulta lähtien järjestelmällisesti. Koulutetut tarkastajat tekevät silloille ensin silmämääräisen tarkastuksen.
- Jos havaitaan jotain poikkeavaa, otetaan sillasta näytteitä ja mitataan muodonmuutoksia, Karjalainen selittää.
Lapissa ei ole viime vuosina jouduttu asettamaan siltoja kulkukieltoon ainakaan ELY-keskuksen tai aikaisempien tiepiirien toimesta.
- Uudellamaalla sattui yksi sillan sortuminen jokin vuosi sitten, kun tulva vei maata sillan ympäriltä. Meilläkin suuret tulvat voisivat aiheuttaa maansiirtymiä. Käyttökieltoon en muista Lapissa siltoja asetetun viime vuosina.
Lapin vanhempien siltojen laskennallinen mitoitusikä on 70 vuotta, nykyisten rakenneohjeiden myötä käyttöikä on kasvanut 100 vuoteen.
- Hyvällä hoidolla silta voi kestää hyvin pitkään, se voi olla melkein ikuinen, Karjalainen sanoo.
ELY-keskuksen vastuulla on Lapissa 1326 siltaa. Lisäksi siltoja on kunnilla, Metsähallituksella ja yksityisillä maanomistajilla. Lapin siltojen kokonaismäärän Karjalainen arvioi olevan noin 2000.
- Yksityisteiden sillat ovat tietysti hieman heikommalla hoidolla, koska niille ei välttämättä tehdä säännöllisiä, ammattimaisia tarkastuksia, siltainsinööri Jouko Karjalainen sanoo.