Taneli Eskola nappasi ensimmäisen talvisen valokuvansa 13-vuotiaana vuonna 1971. Nyt hänen Lumen maisemaa -näyttelynsä on esillä Hämeenlinnan Taidemuseossa - keskellä kesää!
- Näyttelyni tuo kesän keskelle lumen hohteen ja kimaltelevat hanget. Lähtökohtana on Zacharias Topeliuksen ylistämä hämäläinen talvimaisema, jota taiteilijoita kehotettiin kuvaamaan, tiivistää Taneli Eskola.
- Sumu, sade tai lumipyry merkitsevät yleensä huonoa säätä, mutta yhtä kaikki ne näyttävät paitsi maaston topografiset piirteet, ne herättävät myös voimakkaita tunnetiloja
- Valokuvaaja ei voi välttyä maisemalta. Mutta sitten kun sitä lähtee pohtimaan ja työstämään, niin se muuttuu kiehtovaksi poluksi, ikäänkuin mysteeriksi, jossa ei ole päätepistettä.
Valokuvassa voidaan palata kunnon talveen
Avaran tilan kokeminen tekee maisemakuvasta yleensä hyvän, pohdiskelee valokuvaaja Taneli Mäkelä.
- Kysymys ei ole välttämättä mistään laajuudesta, vaan paikan ja ympäristön hahmottamisesta tilallisesti. Ihan riippumatta siitä, onko kyse kuvasta vai reaaliympäristössä olemisesta.
- Minulle valokuvaus on sellainen väline, joka siirtää näkyvää ajassa ja paikassa niin, että siihen voidaan palata.
Mietteissään Eskola palaakin viime talveen, joka oli kunnon talvi. Niinpä Hämeenlinnan Taidemuseon näyttelyssä onkin useita kuvia "oikeasta, menneiltä vuosilta tutuista talvista".
1970-luvulta kuvaamiseen ovat ensin tulleet värit ja viimeisimpänä digitaalisuus. Kovassa pakkasessa digitaalikamera ei kuitenkaan tahdo jaksaa. Eskola käyttääkin rinnakkain perinteistä rautarunkoa ja digitaalikameraa.
Enemmän fiilistä, valmiina yllättäviin tilanteisiin
Uusi tekniikka ei sinänsä herätä Taneli Eskolassa suuria intohimoja. Valokuvaamisessa kyse on enemmän fiiliksien etsinnästä, eikä siinä ole tapahtunut isoja muutoksia. Toki nykytekniikalla vedosten koko ja kuvien kontrastisuus ovat parantuneet.
- Tämä on sellaista kärsivällisen ihmisen touhua. Toisaalta äkillisesti muuttuva säätila saattaa tarjota siihen mukavia yllätyksiä. Valokuvaajan täytyy aina reagoida yllätyksiin, ne ovat niitä parhaita tilanteita.
Eskolalle hämäläinen maisema on suomalaisen maiseman ydintä, mutta hän ei vierasta urbaaniakaan ympäristöä. Kuvauspaikaksi käy vaikka Vuosaaren täyttömäki, josta avautuu näkymä uuteen suursatamaan.
- Sieltä näkee kaupunkimaiseman avaruuden. Minulle Vuosaaren jätemäki edustaa omalla tavallaan paratiisia. Minä menen sellaisiin paikkoihin, joista voin vilpittömästi sanoa, että täällä on hienoa. Silti niihin voi sisältyä ristiriitaisuuksia.
- Minulle urbaani ympäristö voi olla hieno kokemus. Puhtaita luontokokemuksia voin saada muuallakin kuin Aulangolla tai Nuuksiossa.