Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Yrjö Laakkonen - autokauppiaana jo 50 vuotta

Autotalo Laakkosen menestystarina käynnistyi vuonna 1960, kun Suomen autokauppa vapautui sotien jälkeisestä säännöstelystä. Viittä vuosikymmentään juhliva joensuulaisyritys kuuluu osana Kauppahuone Laakkonen -konserniin.

Yrjö Laakkonen
Kuva: YLE / Ari Haimakainen

Veljesten isä puutavaraliikemies Tauno Laakkonen, ajatteli varhain poikiensa Reinon, Erkin ja Yrjön tulevaisuutta. Hän hankki jo 1950-luvun alussa linja-autoliikkeen, jossa oli 60 linja-autoa sekä Volvon ja Volkswagenin edustus. Tästä liiketoiminnasta luovuttiin muutaman vuoden jälkeen. Autotalo Laakkosen perusta syntyi heinäkuun 1. päivänä 1960, kun Tauno ja pojat perustivat uuden autoliikkeen.

Järjestelmällistä kortistointia

Yrjö Laakkonen ei enää muista ihan ensimmäistä autokauppaa, mutta vilkasta oli kun perhe möi itse autoja Joensuun Torikatu 11 kiinteistössä. Kymmenen miestä paiski töitä, siinä oli varaosamiehet, työnjohtajat ja huolto, joka toimi autoliike Käyhkön piharakennuksessa.

- Kun ei ollut minkäänlaista atk:ta, homma hoidettiin kortistoilla. Joensuu oli jatettu automyyjille kortteleihin. Jokaiselle ostajalle oli oma kortti, jossa kaupan etenemistä seurattiin punaisella ratsulla. Myyntimiehet kiersivät maakuntaa. Heistä, jotka olivat auton aiemmin ostaneet, pidettiin kiinni, kertoo Yrjö Laakkonen.

Autokauppiaalta on aina vaadittu tietynlaista silmää ja psykologiaa päätellä kuka on ostomielellä ja kuka vain katselee. Laakkosta mietityttää, miksi enää ei soitella perään niin kuin ennen, sillä yhteydenpito on tärkeää. Hän opetti henkilökunnalleen alusta lähtien, että toiminnan on oltava asiakasläheistä ja kaikkia on palveltava.

Toiminta laajenee

- Kupla oli 60-luvun kehitysaikaa, muistelee liikemies.

Tänään, 50 vuotta myöhemmin, Autotalolla on yhteensä 40 toimipistettä 20:ssa kaupungissa ja yli 200 myyntimiestä. Laakkoset avasivat ensimmäisen filiaalin Lieksaan 1974, sitten Kuopioon 1977. Investointivarauksia käytettiin 1980 uusien liikkeiden perustamiseen.

Yrjö Laakkonen harmittelee, että naisia on palkattu alalle liian vähän, mutta uskoo kehityksen suunnan muuttuvan. Työnantajalla on vastuu koko henkilöstöstään, etteivät ahkerat työntekijät vedä itseään pippuun. Burnoutista toipuminen on hidasta. Oma kokemus vuodelta 1985 opetti mitä on kun menee vähän yli ja on kipeänä kovasti.

Kaksi helppoa kauppaa

Muistot kahdesta helposta auton myynnistä vuodelta 1965 ovat jääneet mieliin. Hän näki jo ikkunasta, kun liikennöitsijä Pekka Hietala tuli portista sisään. Tuttava kulki volkkaririvistön ohitse, osoitti sormellaan punaista autoa ja pyysi toimittamaan sen hänelle klo 13 samana päivänä. Toisen kerran uittopäällikkö Valkola tuli pihamaalle, silmäili autoja ja käveli valkoisen Volkswagen 1600:n luo, sanoen ottavansa sen.

Kaupat hoidettiin käteisellä ennen osamaksulakia. Yrjö Laakkosen mukaan metsätiloja ei otettu vastineeksi, sillä metsää omistavilla isännillä oli rahatkin valmiina. Puukaupat tehtiin eri aikoina.

Romutusmaksu 3000 euroa

- Suomesta pitäisi poistaa käytöstä 300 - 400 000 henkilöautoa turvallisuuden takia, ehdottaa Yrjö Laakkonen.

Hänen mielestään edullisemman hintaluokan autoilla pitäisi saada 3 000 euron romustusmaksu. Poliitikkojen pitäisi ymmärtää, että vain siten saadaan autokanta paremmaksi ja saasteet vähemmäksi.

Yrjö Laakkonen kertoo myyneensä autoja yli 30 vuotta. Nykyisin hän on jättäytynyt oman ilmaisunsa mukaisesti sivummalle taustavoimaksi ja toimii Kauppahuoneessa hallituksen puheenjohtajana.