Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

VR-Rata vähentää jopa 400 työntekijää

Rautateiden rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaava VR-Rata vähentää jopa 400 työntekijää. Yhtiö käynnistää vähennyksiä koskevat yt-neuvottelut ensi viikolla. VR-konserniin kuuluvassa yhtiössä on yhteensä 2400 työntekijää.

VR-Radan toimitusjohtaja Ville Saksi sanoo, että vähennysten taustalla on kaksi suurta, toiselle valtionyhtiölle Destialle hävittyä kunnossapitoa koskevaa tarjouskilpailua. Tilannetta pahentaa se, että ensi vuonna ei käynnisty yhtään uutta ratahanketta.

Yhtiö aikoo vähentää väkeä niin irtisanomisin kuin lomautuksinkin. Yhtiö aikoo myös tehostaa toimintaansa organisaation kaikilla tasoilla.

- Kyllä me käydään kaikki vaihdoehdot läpi ja mietitään monia asioita, koska tulevaisuudessa tarvitaan merkittävästi osaavia radanrakentajia ja kunnossapitäjiä. Meillä on kuitenkin muutaman vuoden päästä työvoimapula edessä, sanoo Saksi.

VR-Rata arvioi, että sillä on tarve vähentää työvoimaansa 350 - 400 henkilötyövuotta. Samalla tarkastellaan määräaikaisen työvoiman tarvetta. Vähennykset toteutetaan ensi vuoden aikana.

Suurin vähennystarve on siinä henkilöstön osassa, joka tekee radanrakentamis-, kunnossapito- ja sähkötöitä. Vähennyksiä on tulossa eri puolille Suomea.

Korhonen: Irtisanomisten syynä riittämätön ratarahoitus

- On turhaa haukkua VR:ää junien myöhästelystä, kun ongelmat johtuvat pääosin lyhytnäköisistä rahoitusjärjestelyistä, sanoo Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas).

Korhosen mukaan yt-neuvottelut ovat suoraa seurausta rataverkon ylläpitoon tarkoitetun rahoituksen niukkuudesta.

- Töiden alituinen keskeyttäminen lomautuksineen ja työväen vähentämisineen tulee pitkässä juoksussa huomattavasti kalliimmaksi kuin sitoutuminen systemaattiseen rataverkon kehittämiseen, Korhonen varoittaa.

Rahoituksen vähyyttä moittii myös Rautatieläisten liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala.

- Meillä on Suomessa aivan liian vähän rahaa käytettävissä perusradanpitoon, mikä johtaa siihen, että näistä jäljellä olevista töistä syntyy tosi kova urakkakilpailu. Mikäli meillä haluttaisiin ylläpitää ratapuolen työllisyyttä, niin se tarkoittaisi että perusradanpitoon pitäisi sijoittaa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää, sanoo Mauriala.