Kymmenet sulkiin ja maalauksiin sonnustautuneet eri intiaaniheimojen jäsenet juhlivat päätöstä oikeustalon ulkopuolella.
Tuomari Glimar Mendes kertoi, että noin 1,7 miljoonaa hehtaaria alkuperäisväestön esi-isien ikiajoista asti asuttamaa sademetsää säilytetään intiaanien hallinnassa. Alueella asuu noin 20 000 alkuperäiskansoihin kuuluvaa.
Kyseessä on ennakkotapaus, jota pitää soveltaa muissakin maakiistoissa kuin tämän Raposa Serra do Solin tapauksessa. Brasilian oikeuslaitoksessa on puitavana satoja vastaavanlaisia riitatapauksia.
Yhteenotot riisinviljelijöiden kanssa uhkaavat
Korkeimman oikeuden päätös sementoi Brasilian presidentin Luis Inacio Lula da Silvan vuonna 2005 tekemän päätöksen, jossa hän osoitti alueen alkuperäisväestölle.
Päätös merkitsee loppua 30 vuotta kestäneelle taistelulle. Se myös merkitsee sitä, että alueen valkoisten riisinviljelijöiden on lähdettävä. Heitä on noin 50 perhettä.
Se voi myös merkitä väkivaltaisia yhteenottoja, sillä viljelijät ovat uhanneet puolustaa tilojaan kaikin keinoin. Viime huhtikuussa viljelijät polttivat siltoja ja heittelivät polttopulloja viranomaisia kohti.
Ihmisoikeusryhmät ovat ilmaisseet riemunsa korkeimman oikeuden päätöksestä. Sen uskotaan merkitsevän sitä, että muutkin alkuperäiskansat alkavat vaatia takaisin esi-isiensä maita, kuten vuoden 1988 perustuslaki oikeuttaa.
Myös ympäristöväki on iloinnut päätöksestä, sillä alkuperäisväestön elämäntapa ei tuhoa sademetsää, toisin kuin soijan- ja riisinviljely sekä karjanhoito, jonka lisäämiseen Amazonialla on kovat paineet.
Brasilian 185 miljoonan asukaan väestöstä noin 750 000 kuuluu alkuperäisväestöön