Pohjaveden loppumisen takia esimerkiksi Shanghai joutuu turvautumaan puhdistettuun meriveteen kymmenen vuoden sisällä, Mundyn arvioi. Toinen vaihtoehto olisi tuoda vettä maan eteläosasta. Tämä vesi tulee Himalajan jäätiköiltä, joita ilmastonmuutos kutistaa nopeasti. Kun Himalajan sulamisvesikin aikanaan vähenee, mitä Kiinan kymmenmiljoonaiset kaupungit sitten tekevät, Mundy ihmettelee.
Talviaika on ollut Kiinassa erittäin lämmin. Pekingissä mitattiin lauantaina 12,8 astetta, mikä on korkein lukema 30 vuoteen. Samaan aikaan sademäärä on ollut niukka suurimmassa osassa maata. Keski-Kiinassa sijaitsevan, tiheään asutun Shaanxin maakunnan sademäärä oli vain 10 prosenttia tavanomaisesta ja kuivuuden ennustetaan jatkuvan. Koillis-Kiinassa 300 000 ihmistä on kuivuuden takia vailla juomavettä.
Pääkaupungin Pekingin seudulla veden puute on jo johtanut merkittäviin toimenpiteisiin. Peking kuluttaa vuosittain 4,5 miljardia kuutiometriä vettä, 0,3 miljardia kuutiota enemmän kuin vesivarannot edellyttäisivät. Kiinan hallitus onkin rakennuttamassa valtavaa kanavajärjestelmää tuomaan vettä maan eteläosasta. Ympäristönsuojelijat ovat huolestuneet kanavien ympäristövaikutuksista.
Pekingin ympäristössä rajoitetaan myös paljon vettä kuluttavaa riisinviljelyä. Riisin sijasta viljelijät alkavat tuottaa maissia 200 kylässä. Määräyksen myötä uskotaan säästyvän 100 miljoonaa tonnia kasteluvettä.
Kiinan Ilmatieteen laitoksen johtaja Qin Dahe sanoo, että kuivuus ja kuumuus ovat selkeitä merkkejä ilmastonmuutoksesta. Kiinan hallitus ottaa ilmaston muuttumisen vakavastai, Qin painotti. Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa, aikooko Kiina hyväksyä ehdottomat kasvihuonekaasujen päästörajat.