Toimittaja Mirjam Polkunen oli kirjoittanut Uuteen Suomeen arvioita suosituista 1950-luvulla suosioon nousseista runomatineoista. Kun Polkunen siirtyi Yleisradion palvelukseen vuonna 1965, hän otti runouden edistämisen asiakseen.
- 1950-luvun modernismi oli voimissaan ja vallalla oli jo käsitys, että runo on lausumatta paras. Lausuntaillatkin olivat aika tavalla harvenneet. Runo oli muuttunut kirjoitetuksi runoksi, Polkunen muistelee.
Polkusen mukaan radio oli runolle juuri oikea foorumi. Ensimmäinen Tämän runon haluaisin kuulla lähetettiin 7. lokakuuta 1967. - Perustaessani toiveruno-ohjelman käsitin, että Suomen kansalle runo ei ollutkaan jotakin paperille kirjoitettua ja runokokoelmaan painettua. Runo eli kuultuna. Ihmiset muistivat tilaisuudet, joissa oli lausuttu runo tai joissa olivat itse runnoja lausuneet. Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman esikuvat tulivat Ruotsista ja Norjasta. Yleisradion ruotsinkielisellä puolella Majlis Qvickström toimitti omaa Önskedikten-ohjelmaansa. Polkunen ideoi suomenkielisestä versiosta sellaisen, jossa kuuntelijoita kannustettiin perustelemaan runotoiveitaan. Aluksi lähetyksen kesto oli 20 minuuttia, mutta vuosien varrella ohjelman kesto on pidentynyt parituntiseksi. 1970-luvulla ohjelmassa siirryttiin suoriin puhelinlähetyksiin ja keskusteluihin kuuntelijoiden kanssa. Toiveruno-ohjelmaa ovat vuosien varrella toimittaneet paitsi Polkunen, myös Juha Virkkunen, Satu Koskimies, Pekka Milonoff ja Tarleena Sammalkorpi. Juhlalähetyksen runoja voi toivoa etukäteen Tarleena Sammalkorven juontama Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman juhlalähetys kuullaan lauantaina YLE Radio 1:ssä kello 19.03 alkaen. Juhlalähetyksessä lauantaina kuuntelijoiden rakkaimpia runoja tulkitsevat Liisamaija Laaksonen ja Jarmo Heikkinen. Ohjelmassa kuullaan myös aarteita arkistoista. Runotoiveita voi lähettää etukäteen sähköpostilla osoitteeseen toive.runot@yle.fi. Lähetyspäivänä toiveita otetaan vastaan numerossa 09 - 144 800 iltakuudesta alkaen.