Öljynostajat maksavat joka päivä 4 - 5 miljardia dollaria päivässä enemmän kuin viisi vuotta sitten. Öljyntuottajamaiden ja öljy-yhtiöiden kassoihin päätyy vuodessa siis lähes 2 000 miljardia dollaria öljytuloja enemmän kuin viisi vuotta sitten. Kun öljybarrelin hinta lähentelee sataa dollaria, varallisuussiirtymän suuruus vastaa yli prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Öljyn hinta on heilahdellut aiemminkin, mutta palannut sitten takaisin alhaiselle tasolle. Nyt monet asiantuntijat uskovat, ettei öljyn hinta enää tule laskemaan kovin olennaisesti. Uudelleenjärjestelty varallisuus vaikuttaa maailmanpolitiikkaan merkittävästi, lehti luonnehtii. Esimerkiksi Venäjän itseluottamus suurvaltana on aivan eri tasolla kuin viisi vuotta sitten. Yhdysvaltain kanssa ristiriidassa olevat Iran ja Venezuela eivät piittaa juurikaan länsimaiden boikoteista. Myös pienemmät öljyntuottajat käärivät massiivisia voittoja, joita käytetään länsimaista katsoen kyseenalaisiin tarkoituksiin. Yhdysvaltain ja EU:n boikotin alla elävän Sudanin pääkaupunkiin Khartoumiin rakennetaan pilvenpiirtäjiä ja luksushotelleja, ja Tshadin hallitus kykenee ostamaan armeijalleen nykyaikaisia aseita. Öljystä riippuvaisten köyhien maiden tilanne on taas entistä vaikeampi. Esimerkiksi Senegalin budjettialijäämä kaksinkertaistui öljyn hinnannousun takia. The Washington Post
Artikkeli on yli 16 vuotta vanha
Öljyn hinnannoususta valtava varallisuuden siirto
Öljyn hinnan voimakas nousu on johtanut yhteen maailmanhistorian nopeimmista varallisuuden siirroista, kirjoittaa The Washington Post.