YK:n raportin mukaan kehitysmaat voivat osallistua ilmastotoimiin vain jos niiden omat taloudet samaan aikaan kasvavat.
Tämä merkitsee massiivista avuntarvetta, jotta kehitysmaiden energiantuotanto olisi tulevaisuudessa päästötöntä. Rahaa kuluu myös mm. rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen ja viljalaatujen jalostamiseen kestämään kuivuuskausia.
Ilmastonmuutoksen estäminen edellyttää kehitysmaiden mukanaoloa, mutta ne eivät selviä tehtävästä omin voimin, YK toteaa. Jos taas kehitysmaat eivät vähennä omia ilmastopäästöjään vaan kehittävät talouksiaan samalla ilmastoa kuormittavalla tavalla kuin teollisuusmaat ovat tehneet, seuraukset maapallon ilmastolle ovat tuhoisat, raportissa varoitetaan.
Raportin kirjoittajiin kuulunut taloustieteilijä Richard Kozul-Wright kertoo, että aiemmissa analyyseissä on katsottu, että samansuuruinen rahasumma tarvitaan vuosittain usean vuosikymmenen ajan. Uusi arvio on, että avustussumma tarvitaan 3 - 5 vuoden ajan. Tämän jälkeen kehitysmaat kykenisivät itse maksamaan sopeutumistoimensa ilmastonmuutokseen.
Tällä hetkellä kehittyneet maat antavat köyhille maille vuosittain noin 15 miljardia euroa ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Kozul-Wright piti tätä summaa "surkuteltavan vähäisenä".