Hammashoitoja pelkäävälle poran ääni on suurin pelon aiheuttaja. Hammaslääkäri Seppo Pääkkösen mielestä asiakkaan ylittäessä hoitohuoneen kynnyksen ollaan jo voiton puolella.
- Ennen hoitoon tuloa potilas on jo ehättänyt käydä asian läpi henkisellä puolella. Suurin pelon aiheuttaja on kivun pelko. Omat ja muiden kokemukset vaikuttavat myös siihen kuinka paljon pelkää, kertoo Seppo Pääkkönen.
Potilaan kannalta tärkeintä on, että hän kertoo peloistaan. Tällöin hammaslääkäri voi yhdessä potilaan kanssa puhua asiasta ja valmistella hoitoa sellaiseksi, että lisäpelkoja ei syntyisi.
- Itsen pyrin keskustelemaan potilaan kanssa ja on tärkeää, että hän on rehellinen. Jos potilas kertoo peloistaan, voimme yhdessä analysoida pelon syitä. Pääsemme silloin niillä ehdoilla liikkeelle, pienin askelin. Ensimmäisellä käynnillä tehdään vain tarkastus, eikä esimerkiksi poraan tartuta. Varsinaisen hoidon aikana pyrin mahdollisimman hyvin pitämään potilaan ajantasalla. Tällöin mielikuvitus ei ruoki lisää pelkoa.
Suun terveys vaikuttaa koko kehoon
Hammashoidosta kieltäytymisellä potilas ottaa selkeän riskin, koska viat suussa voivat tuntua muualla kehossa. Pelkäävät käyvät hoidossa epäsäännöllisesti, hammaslääkärit kohtaavat pelkääviä potilaita usein särkyvastaanotolla. Hammashoitopelon hoitamisella olisi positiivisia vaikutuksia suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Pelon hoito lisää säännöllistä hoidossa käyntiä, parantaa suun terveyttä ja suun omahoitoa.
- Pahimmassa tilanteessa ei pelkkä pora riitä, vaan täytyy ottaa jopa hampaita pois, jatkaa Pääkkönen.
Hammashoitopelko tutkimuksen aiheena
Erikoishammaslääkäri Vesa Pohjola on tehnyt aiheesta väitöstutkimuksen otsikolla "Suomalaisten aikuisten hammashoitopelko". Tiedot koottiin haastattelujen, kyselyn ja suun kliinisen tutkimuksen avulla 30 vuotta täyttäneiltä suomalaisilta. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hammashoitopelon ja hammashoitopalvelujen käytön, suun terveyteen liittyvien tapojen sekä hammasterveyden välisiä yhteyksiä.