Nyt rakenteilla oleva kaatopaikkakaasuvoimala on valmistuessaan yksi Euroopan suurimpia. Se tuottaa kaatopaikkakaasuista sähköä vuositasolla arviolta 120 gigawattituntia eli noin 7000:n sähkölämmitteisen talon verran. Pääosa sähköstä menee kaatopaikan omaan käyttöön, kuten kaasun kerrämiseen ja biojätevoimalan pyörittämiseen. Jäljellejäävä osuus siirretään kantaverkkoon pääkaupunkiseutulaisten käyttöön.
Tällä hetkellä kaatopaikkakaasuja hyödynnetään kaukolämpönä, mutta suurimman osan vuodesta kaasu soihdutetaan taivaan tuuliin. YTV:n jätejohta Petri Kouvo kertoo, että kaasuvoimala tuo tähän muutoksen.
- Tällä tavalla me saamme kaiken kaasun hyödynnettyä juuri sillä hetkellä kun kaasuntuotanto on huipussaan. Tällä hetkellä siitä voidaan hyödyntää vain osa.
Kaasua riittää vuosikymmeniksi
Ämmässuon vanha täyttömäki alkaa olla kaasulähteenä parhaimmillaan. Uudenkin kaatopaikka-alueen arvioidaan alkavan tuottaa kaasua tulevina vuosina. Kaikkiaan YTV arvioi kaatopaikkakaasua riittävän kaasuvoimalan käyttöön ainakin seuraavat 15 vuotta, mahdollisesti jopa tuplat. Kaasuntuotanto kuitenkin hiipuu vääjäämättä, sillä Ämmässuon jätemäärät vähenevät vuoden 2014 jälkeen, kun pääkaupunkiseudun uusi jätteenpolttolaitos otetaan käyttöön. Osin tästä syystä suunnitelmissa on rakentaa Ämmäsuolle myös uusi biojätteenkäsittelylaitos, mädättämö.
- Meidän ehdottomasti kannattaa siirtyä mädätyslaitokseen jatkossa, koska olemme tehneet päätöksen jo tästä kaasulaitoksesta. Samalla varaudumme siihen että osa kaasuntuotannosta tulee hiipumaan ja tätä korvataan mädätyslaitoksen kaasulla. Toisaalta tarvitsemme lisää myös biojätteen käsittelykapasiteettia, koska meille tulee biojätettä jo tänä päivänä enemmän kuin käsittelykapasiteettia on, YTV:n jätehuollon johtaja Petri Kouvo sanoo.
Biojäte tuottaa päänvaivaa
Biojäte on siis ollut YTV:lle murheenkryyni jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2007 käyttöön otettu kompostointilaitos ei ole koskaan toiminut oikein niin kuin pitäisi, ja viimeisin lyhyt käyttökatko laitoksella oli torstaina. Kiistaa laitoksen toimivuudesta käsitellään tällä hetkellä välimiesoikeudessa.
Teknisten ongelmien lisäksi pulmana on ollut laitoksen riittämätön kapasiteetti. Pääkaupunkiseudulla kerättävän biojätteen määrä on kasvanut vuosi vuodelta eikä kaikki mahdu enää Ämmässuon käsittelylaitokselle, vaan osa jätteestä kuljetetaan Forssaan tai joudutaan kippaamaan sekajätteisiin.
Uuden mädätyslaitoksen on osaltaan määrä helpottaa tätä ongelmaa. Kun nykyisellä kompostointilaitoksella voidaan käsitellä 49 000 tonnia biojätettä, suunnitellun mädättämön kapasiteetti on jopa 80 000 tonnia. Uusi käsittelylaitos parantaa myös biojätteen hyödyntämistä, sanoo jätejohtaja Petri Kouvo.
- Sitten myös tuo biojätteen sekä energiasisältö että materiaalisisältö saadaan hyötykäyttöön. Tällä hetkellähän kompostissa tuotetaan kompostointituotetta, jossa se biojätteen energiasisältö menetetään.
Uusi kaasuvoimala Ämmässuolle valmistuu näillä näkymin maalis-huhtikuussa. Mädättämölle haetaan puolestaan parhaillaan ympäristölupaa.