+36-asteinen Euroviisu-terveinen sinulle minulta taalta Azerbaidzanista! Taalla on lampoa riittanyt, ja tasta paivasta muodostuikin lopulta koko viisuviikkoni lampimin. Tanaan kolmihenkinen seurueemme nukkuikin pitkaan, ja plakkarissa oli heratessamme yli 9-tuntinen uni. Nyt sita pitaisi sitten taas jaksaa.
Eilisessa Iso-Britannian pressitilaisuudessa heidan 76-vuotias solistinsa Engelbert Humperdinck kertoi, etta urastaan ja miljoonia myyneistaan levyista huolimatta, nama ovat vasta hanen toiset laulukilpailunsa. 1960-luvun puolivalissa han osallistui menestyksekkaasti Belgiassa Knokke-cupiin. Mittavan karriaarin tehnyt taiteilija kertoi olleensa ylpea ja iloinen Englannin yleisradioyhtio BBC:n pyytaessa hanta esittamaan Iso-Britannian tamanvuotisen edustussavelman. Jos lauantaisen finaalin avaava veteraani laulaa Iso-Britannialle maan kuudennen voiton, ensi kevaan viisut lauletaan nailla nakymin Cardiffissa, Walesissa. Ainakin maan delegaation johtajan mukaan. Lieneekohan oma lehma ojassa?
Maanantainen
aamupaiva starttasi osaltamme ruokailulla paikallisessa ostoskeskuksessa.
Eilisiltainen ihmisvilina solisivine aanineen soi korvissamme miltei vielakin.
Taman paivainen murkinointimme jai onneksi solisivine puheineen astetta
rauhallisemmaksi. Ilmeisesti lampoasteiden lisaantyessa taallakin ihmiset
siirtyvat ulkosalle? Paikallinen ruoka on jaanyt seurueeltamme toistaiseksi
maistelematta. Luulomme avajaisten notkuvista "paikallispoydistakin" osoittautui
erheelliseksi. Ruokaa ei avajaistilaisuudessa tarjottu lainkaan. Onneksi pizzaa
sai kuitenkin rahaa vastaan.
Paikalliset
ihmiset ovat hyvin palvelualttiita ja ystavallisia. Se mika kielitaidossa jaa
uupumaan, kuvastuu ystavallisyytena kasvoilla. Etenkin nuoriso kyselee
uutterasti, etta "mista oikein olette"? Yhteiskuviinkin olemme paikallisten
kanssa paasseet. Eilen meita kuvattiin jonkun tulevan morsiamen haavideoonkin:
"Greetings from Finland and Congratulations to you". Luultiinkohan meita
laulajiksi?
Tata kirjoitettaessa 1. semifinaalin pukuharjoitukset ovat juuri paattymassa, ja valitettavasti en oikein jaksa uskoa Suomen jatkomahdollisuuksiin. Toivon luonnollisesti olevani vaarassa, mutta kisa finaalipaikoista tulee olemaan melkoinen. Venajan mummot paistavat piirakkaa pyorivassa leivinuunissaan, Islannin tarjotessa hienoa melodraamaa. Albanian omintakeisen savelman toivoisin myoskin jatkavan lauantaille - solisti omaa selkapiissa tuntuvan tavan tulkita. Kypros ja Kreikka kamppailevat varmasti myoskin saman kohderyhman aanista kesaisine poppeineen. Toisaalta Romanian haitarilla ryyditetty kesapoppis vie myoskin helposti mukanaan. Itavallan vallaton poikakaksikko hilluu lavaesityksessaan puolestaan strippiklubilla - Irlannin ylivilkkaiden kaksosten kastuttua savelmansa lopuksi litimariksi suihkulahteessa.
Suomen Pernillan ohella hienolla euroviisulavalla nahdaan ainoastaan sellisti Heikki Takkula. Yksinkertaiseen savelmaan "Nar jag blundar" ei luonnollisestikaan kuulu mitaan erityista lavatoimintaa. Pernillan vihrean puvun laahus hieman leijailee ruotsinkielisen valssimme tahtiin. Ainakaan pukuharjoituksessa solistimme ei juurikaan kamerakontaktia ottanut, vaan lauloi kerronnallisen laulunsa salissa istuvalle toimittajajoukolle. Aivan esityksen lopussa han otti kuitenkin nopean silmayksen kameraa kohti.
Lava vaikuttaa upealta, ja valomaailma on varikyllainen. Kaikenkaikkiaan hieno ilta on tiistaina tv:sta luvassa. Itse katselemme semifinaalin viisuystaviemme huoneistossa taalla Bakussa. Ja pianhan kotimatkammekin kohti koti-Suomea koittaa. Tuliaisia aidille loytyi paikallisesta kauppakeskuksesta, ja myoskin kaikenlaista tamankevaista euroviisukraasaa tulee saapumaan matkalaisen muassa Suomeen saakka. Tassahan pitaisi ottaa kotoisen VR:mme aikatauluistakin jo selvaa. Lento useista tunneistaan huolimatta kun ei tuo kotiovelle saakka, vaan useampikin liikennevaline vaihdoksineen tarvitaan taydelliseen kotiutumiseen.
Luinkin jo uteliaana kotoisten iltapaivalehtiemme sivuilta, etta sinne Kymenlaaksoon olisi luvassa kesaista ilmaa. Se olikin huojentava tieto tietaa. Sellaiseen saahan on blogistinne viime paivina tottunutkin. "Getting used to".
Jannittavaa 1. semifinaalin viisuiltaa jokaiselle. Torstaisen, 2. semifinaalin mina katselenkin sitten jo siella Suomessa. Myontaa taytyy, etta lisaisihan se mukavasti jannitysta, jos lauantaina mokilla viisuiltaa viettaessani myoskin Suomi saisi laulaa laulunsa Euroopalle.