Etelä-Karjalassa kurja kesäsää on runnellut erityisesti avopesijöiden, kuten rastaiden, pesiä. Myös kerttusilla on ollut vaikeuksia saada poikasia maailmalle.
- Runsaat sateet aiheuttavat jopa pesän hajoamisen. Tuhoutuneitä pesiä on löydetty, kertoo Anniina Kontiokorpi Etelä-Karjalan lintutieteellisestä yhdistyksestä.
Osa linnuista, jotka normaalisti tekevät useamman pesueen kesässä, jättää pesinnän yhteen yritykseen. Esimerkiksi sinitiaisen pitäisi aloittaa toinen pesintänsä näinä aikoina.
Vesilinnut kovilla
Vesilinnutkin ovat olleet kovilla. Puuskaiset tuulet ovat hajottaneet urakalla Lokkien pesiä. Naurulokin pesintä on epäonnistunut paikoin lähes täysin.
Vesi on vienyt myös silkkiuikun ja härkälinnun kelluvia kaislikkopesiä. Kuikan pesintä ei ole tänäkään vuonna onnistunut Saimaalla.
- Saimaan vedenkorkeus nousee yleensä touko-kesäkuussa, jolloin kuikat tekevät pesänsä aivan vesirajan tuntumaan. Nouseva vesi huuhtoo kuikan pesät mennessään, Anniina Kontiokorpi täsmentää.
Suurta vaihtelua
Pesinnän onnistuminen vaihtelee suuresti alueittain ja lintulajeittain. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa valkoselkätikkojen poikueet ovat syntyneet keskimäärin viikon myöhässä, kun taas harmaatikan poikueet ovat syntyneet jopa etuajassa.
Kirjosiepoilla taas pyyhkii hyvin. Kirjosieppoja onkin tänä vuonna paljon.
- Talitiaisten pesinnät olivat vähän myöhässä, ja kirjosiepot saivat valloitettua pönttöjä niiltä. Ruokaa kerjääviä poikueita voi edelleen kuulla metsässä, Anniina Kontiokorpi sanoo.
Kumppania etsivien lintujen laulanta alkaa vähitellen hiljentyä tältä kesältä, mutta myöhäisimmin Etelä-Karjalaan saapuneita muuttolaulajia, kuten ruisrääkkää, voi kuulla edelleen.